Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) alkaa tammikuussa rakennusmestarikoulutus paikkaamaan alan huutavaa osaajapulaa. Hakuaika opintoihin alkaa elokuun lopussa.
Keski-Suomeen koulutusta on kaivattu jo vuosia. Maanikkarit Oy:n toimitusjohtaja ja infrarakentamisen työnantajaliiton paikallisosaston Infra Keski-Suomen puheenjohtaja Jukka Tuominiemi aloitti työn koulutusohjelman saamiseksi Jyväskylään jo 15 vuotta sitten. Hän on tyytyväinen, että koulutus vihdoin alkaa, mutta harmittelee, että prosessissa kesti niin kauan.
– Lamavuosina alalta valmistui jopa kokonaisia luokallisia suoraan työttömäksi. Silloin koulutuksia vähennettiin ja viime vuosina osaajia on koulutettu liian vähän. Tällä hetkellä infrapuolelle valmistuu vain noin 50 mestaria vuodessa ja alalta eläköityy joka vuosi tuplasti enemmän. Hyvä, että koulutus nyt alkaa, mutta pirun kauan siinä kesti.
Keski-Suomea lähimmät alan opiskelupaikat ovat olleet Lahti, Seinäjoki ja Tampere. Moni valmistunut jää opiskelupaikkakunnalle, kun töitä on hyvin tarjolla.
Jyväskylässä uskotaankin, että koulutus omassa kaupungissa parantaa paikallista työvoiman saantia. Etenkin, kun koulutus toteutetaan monimuotomallilla, jossa opiskelija voi samaan aikaan opiskella ja tehdä töitä.
– Sen ansiosta voidaan sitouttaa ja saada hyviä tekijöitä yrityksiin ja paikkakunnalle, toteaa Maansiirto Mäkelän toimitusjohtaja Simo Pynnönen.
JAMK ja paikalliset toimijat tekevät mestarikoulutuksessa tiivistä yhteistyötä. Opintojen suunnittelussa on huomioitu esimerkiksi urakoitsijoiden vuosikello, jotta opiskelijoille on sopivia työmaita tarjolla oikeaan aikaan.
Alan toimijat ja kouluttajat ovat yhtä mieltä siitä, että ilman käytännön kokemusta suoraan koulun penkiltä ei voi ottaa rakennusmestarin vastuuta.
– Ammatti on sellainen, että vuodet opettavat ja antavat näkökulmaa työhön, sanoo logistiikan ja rakentamisen lehtori Panu Putkonen JAMKista.
Malliesimerkki tekijästä, jolle uusi koulutus tulee kuin tilauksesta ja monimuoto sopii oikein hyvin, on Maansiirto Mäkelällä työskentelevä muuramelainen Janne Rossi. Hän toimi ensin 10 vuotta kaivinkoneen kuljettajana, lähti opiskelemaan erikoisammattitutkintoa Gradialle ja pätevöitymään työnjohtajaksi oppisopimuksella.
– Nyt olen hakemassa rakennusmestarikoulutukseen.
Rossin työnkuvaan mahdollinen uusi tutkinto ei tuo muutosta, mutta pätevyys avaisi mahdollisuuden toimia jatkossa vastaavana mestarina. Hänellä on jo riittävästi kokemusta vastuutehtäviin.
– Voi sanoa, että erotan kaivinkoneen ja lapion, hän naurahtaa.
Infrapuolen rakennusmestari on työmaalla se, joka vastaa, että työ etenee suunnitellusti, aikataulussa ja rahoituksen puitteissa.
– Täytyy tietää esimerkiksi kaivamisesta ja käytettävistä aineksista, aikatauluttaa, dokumentoida sekä pitää yhteyttä alihankkijoihin ja tavarantoimittajiin. Lisäksi on hallittava esimiestyö, Pynnönen listaa.
– Mestari toimii vähän iskunvaimentimena joka suuntaan, hän jatkaa.
Rakennusmestarien puuttuessa vastuuta on jouduttu antamaan työmailla insinööreille, joiden koulutus ja urasuunnitelmat ovat tähdänneet ennemminkin toimistotöihin työmaiden sijasta. Sen vuoksi työnjohdosta on puuttunut pitkäjänteisesti työhön sitoutuneita tekijöitä.
– Insinöörejä on palkattu, koska on ollut pakko ottaa mitä saa. Tekijät ovat olleet pääsääntöisesti päteviä, mutta he ovat olleet työmailla vain käymässä, Tuominiemi toteaa.
Käytännön kokemattomuus on näkynyt työmailla paikoin venyneinä aikatauluina ja kasvaneina kustannuksina.
– Pätevä rakennusmestari varmistaa, että veronmaksajien rahaa käytetään fiksusti, Pynnönen toteaa.
Työvoimapulan ja vilkkaan eläköitymisen vuoksi alan työllistymismahdollisuudet ovat toimijoiden mukaan erinomaiset. Eikä palkkakaan ole huono.
– Lähtötaso on 3 000 euron luokkaa ja kokemuksen karttuessa se kasvaa äkkiä, Pynnönen sanoo.