Pelimannitalon vintillä sijaitsee ainutlaatuinen kantelekokoelma

Kantelemuseossa on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita soittimia.

Suomen kantelemuseo toimii Palokan Pelimannitalon vintillä. Suomen kansallissoittimeen keskittyvä museo aloitti toimintansa Jyväskylän seudun kansanmusiikkiyhdistyksen omistamassa Pelimannitalossa vuonna 2009. Kantelemuseon kokoelmaan kuuluu kaikkiaan noin 150 soitinta, suomalaisten kanteleiden lisäksi esillä on soittimia esimerkiksi Baltian maista.

Kantelisti Maria Ojanperä on toiminut Suomen Kantelemuseon hoitajana vuoden ajan. Hänen tavoitteenaan on viedä museon toimintaa ammattimaisempaan suuntaan.

– Olen aloittanut kanteleensoiton viisivuotiaana, ja opetan kanteleen soittamista työkseni. Voisi sanoa, että tällä hetkellä elän ja hengitän kanteletta, Ojanperä kertoo hymyillen.

Mestaripelimanni Erkki Hiekkavirta kertoo, ettei Suomessa toimi toista kanteleisiin keskittyvää museota. Hiekkavirta on mieltynyt kanteleen kauniiseen sointiin.

– Minulle tulee heti rauhallinen olo, kun kuulen kanteleen äänen, Hiekkavirta pohtii.

Tällä hetkellä elän ja hengitän kanteletta.

Maria Ojanperä

Tunnelmallinen hirrestä valmistettu Pelimannitalo on alkujaan Palokunnanmäellä sijainnut viljamakasiini.

– Makasiini rakennettiin vuonna 1856, ja siirrettiin Palokkaan vuonna 1911. Talo on siis seisonut jo 111 vuoden ajan nykyisellä paikallaan, Hiekkavirta sanoo.

Kantelemuseon perustaja Kari Dahlblomin keräämän henkilökohtaisen kokoelman soittimet siirtyivät viime vuonna kantelemuseosta Pohjois-Karjalan museoon.

– Museomme tilat ovat rajalliset, joten kun osa soittimista lähti lahjoituksena Pohjois-Karjalaan, jäljellä olevat kanteleet saatiin paremmin esille, Ojanperä sanoo.

Museon kokoelmissa on lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita soittimia. Hiekkavirta ja Ojanperä ihastelevat kanteleissa näkyvää taidokasta käsityötä.

Kanteleella on tärkeä rooli keskisuomalaisessa kansanmusiikkiperinteessä. Keski-Suomessa on ollut tapana soittaa kanteletta sormien sijasta tikulla tai nahanpalalla. 1800-luvun jälkipuolisko ja 1900-luvun alkupuoli olivat kanteleen kulta-aikaa Suomessa. Ojanperä sanoo, että kantele on taas kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosikymmenien aikana, mikä näkyy myös keskisuomalaisten soittajien määrässä.

Ojanperä on huomannut, että monien ensimmäinen mielikuva kanteleesta on joko Väinämöinen tai kansallispuvussa kanteletta pehmeästi soittava neito.

– Todellisuudessa moderni konserttikantele sopii monipuoliseen soittamiseen, ja on saavuttanut aseman vakavasti otettavana klassisena soittimena, Ojanperä kuvailee.

Suomen kantelemuseo, Palokan Pelimannitalo, Saarijärventie 71, Jyväskylä. Kesällä museo on avoinna ryhmille sopimuksen mukaan.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut