"Jyväskylä on kasvava kaupunki, jossa lähes kaikki suunniteltu toteutuu. Ennemmin on kiire tehdä uutta kuin odotella tehtyjen suunnitelmien valmistumista."
Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti Reijo Teivaistenaho on piirtänyt paljon muutakin kuin kaavoja. Alun erin hänestä piti tulla animaatioelokuvien tekijä.
– Teimme kesät ja talvet piirrosanimaatioelokuvia kaverin kanssa. Piirsimme tuhansia kuvia ja taustapiirroksia ja kahdeksan millin kameralla kuvattiin. Siinä oppi ainakin piirtämään tehokkaasti. Mielestäni olimme tekniikassa aika hyviä, hän kertoo.
Opiskeluaikoina ja myöhemminkin Teivaistenaho tienasi taskurahoja kuvittamalla ristisanatehtäviä. 20 viime vuoden ajan Teivaistenahon kynällä eli tietokoneella on piirretty Jyväskylään muun muassa uusia asuinalueita, linjattu, minne maaseudulla saa rakentaa ja miten kaupunkia täydennysrakennetaan.
Lapsuutensa Teivaistenaho vietti Helsingissä, mutta siteet ovat Keski-Suomessa. Sukua on Uuraisilla ja Teivaistenaho asui kouluvuodet Äänekoskella ja Suolahdessa.
Opinnot veivät miehen Lahden kautta Ouluun, ja Oulusta arkkitehti hakeutui Jyväskylään syksyllä 2002.
– Vaihdoin vakituisen työn Oulussa määräaikaiseen kaavoitusarkkitehdin pestiin Jyväskylässä. Täällä vähän ihmeteltiin, miksi haluan juuri Jyväskylään. Jyväskylä oli minulle tuttu paikka, kun nuoren asuin Äänekoskella ja Suolahdessa.
Täällä vähän ihmeteltiin, miksi haluan juuri Jyväskylään.
Teivaistenahon mukaan Jyväskylässä oli tuolloin vetovoimaa ja Oulussa työntövoimaa.
– Vanhempani asuivat silloin Äänekoskella. Oulu oli kaukana ja siellä pimeän ja valoisan vuodenajan ero oli valtava, hän toteaa.
Jyväskylässä Teivaistenaho suunnitteli aluksi uusia asuinalueita kaupunkikeskustan ulkopuolelle. Myöhemmin työpöydällä syntyi suunnitelmia muun muassa keskustan, Halssilan, Mankolan ja Kangasvuoren täydennysrakentamiseksi.
Vuosiksi 2011–2018 hän siirtyi yleiskaavapuolella ja oli suunnittelemassa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa eli piirtämässä isoja linjoja kaupungin kasvulle. Silloin määriteltiin muun muassa periaatteita täydennysrakentamiselle sekä se, minne Jyväskylän maaseudulla saa rakentaa.
– Maaseudun rakentaminen herätti paljon keskustelua, kun halusimme hajarakentamisen sijasta ohjata rakentamisen kyläalueille ja olemassa olevan infran lähelle.
– Täydennysrakentamisessa periaate oli lisätä asumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle kaupungin maille.
Aiemmin otollisia alueita oli jo tutkittu, mutta yleiskaavaa tehdessä todettiin, etteivät monet asumiselle kaavaillut urheilu- ja virkistysalueet jouda asumiskäyttöön. Eivätkä Jyväsjärven pohjoisrannan, Lehtisen ja Vuoritsalon asuttaminen herättäneet innostusta, joten osa suunnitelmista kariutui, hän muistelee.
Viime vuodet Teivaistenaho on laatinut jälleen asemakaavoja ja ohjannut rakentamista asemakaava-arkkitehtina.
56-vuotias arkkitehti sanoo, ettei varsinaisesti harrasta mitään, mutta luettelee perään listan harrastuksia.
– Käyn mielelläni näyttelyissä, museoissa, teatterissa, oopperassa ja opereteissa. Jyväskylässä ja kauempanakin. Pyöräilen, mutta en tiukoissa kamppeissa kilpapyörällä vaan sähköpyörällä lähialueilla. Ja laitan ruokaa. Se voidaan kai laskea harrastukseksi. Piirtäminen on jäänyt lähinnä merkkipäiväkorttien piirtelyyn.
Kaavoittajan työtä Jyväskylässä Teivaistenaho luonnehtii 20 vuoden kokemuksella hauskaksi, mutta myös vaativaksi.
– Jyväskylä on kasvava kaupunki, jossa lähes kaikki suunniteltu toteutuu. Ennemmin on kiire tehdä uutta kuin odotella tehtyjen suunnitelmien valmistumista. Se ei ole itsestään selvää. Monet kunnat taantuvat.