Päijänteen saaristo ei pysy siistinä itsestään. Yhdistyksen ylläpitämä M/S Roopetar huoltaa kaikille avoimia retkikohteita.

Säynätsataman telakan rannassa valmistaudutaan irrottamaan köydet laiturista. Pidä Saaristo Siistinä ry:n M/S Roopetar -aluksen keula suunnataan pian kohti Kalasaarta. Siellä käydään tekemässä huoltotöitä jo toistamiseen tänä kesänä.

– Olemme retkeilysatamien talonmiehiä. Ylläpidämme retkeilypaikkojen rakenteita, korjaamme, laitamme uusia poijuja, viemme polttopuita, siivoamme käymälöitä ja saunoja sekä hoidamme jätehuollon, luettelee Roopetar-aluksen päällikkö Jouni Liukkonen. Hän on ollut mukana Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnassa jo 14 kesää.

Pidä Saaristo Siistinä on kaikkien vesilläliikkujien valtakunnallinen ympäristöjärjestö, joka tekee ympäristöhuoltotyötä saaristossa, rannoilla ja järvillä. Roopetar on yhdistyksen laiva, joka huoltaa Päijänteellä noin 20 retkisatamaa Lahden ja Jyväskylän välillä. Retkisatamat ovat Päijänteen virkistysalueyhdistyksen ja kaupunkien omistamia.

– Teemme virkistysalueyhdistysten kanssa yhteistyössä huoltoa. Perushuolto ajetaan Pidä Saaristo Siistinä ry:n varoilla, mutta se mitä kohteeseen laitetaan tai korjataan, on virkistysalueyhdistyksille laskutettavaa työtä.

Roopetar miehistöineen valmistautuu kauteen jo huhtikuussa, ja viimeistään toukokuussa aletaan käydä kohteita läpi. Roopetar toimii kahden hengen miehistöllä. Liukkosen lisäksi päällikkönä toimii Harri Nieminen. Roopetar liikkuu Päijänteellä joka toinen viikko lokakuuhun saakka.

Välillä työ vie kippareita myös esimerkiksi Saimaalle ja Saaristomerelle, sinne missä yhdistyksen toimintaa myös on.

Tämähän on ihan huikeaa maailmanlaajuisesti; seilaamme juomavedessä!

Roopetar kulkee yhdeksää solmua (noin 17 km/h) ja merimaileja kertyy kesän aikana noin 1 500 (noin 2 800 km). Polttoainetta kuluu parikymmentä litraa tunnissa. Lisäksi yksi aurinkokenno lataa aluksen akkua koko ajan.

– Kustannuspaine on kova, polttoainekulut ovat tuplaantuneet. Vääjäämättä kulut näkyvät jossakin, hinnat nousevat. Suuri osa kuluista katetaan yhdistyksen jäsenmaksuilla. Myös yritykset sponsoroivat meitä ja se on erittäin tärkeää. Saamme tukea myös ympäristöministeriöltä. Uudet veneilijät eivät välttämättä miellä sitä, ettemme ole kaupungin palvelu vaan oma yhdistyksemme.

Ja onneksi vähän talkoohenkeäkin vielä löytyy.

– Viime reissullakin yksi ihminen antoi yhteystietonsa ja sanoi, että jos vain tarvitaan talkooapua niin saa ottaa yhteyttä.

Liukkonen kertoo, että he ovat työssään tekemisessä myös pursiseurojen kanssa. Vesilläliikkujat tulevat tutuiksi.

Liukkosen mukaan ihmisten kiinnostus hiilineutraalia veneilyä kohtaan on lisääntynyt.

– Meille tulee aika paljon kyselyitä esimerkiksi rantautumispaikoista kajakeille. Kalasaareen onkin suunnitteilla tehdä melojille oma laituri. Myös päiväveneily ja vuokraveneet ovat lisääntyneet.

Liukkosen työ on vesillä, mutta hän viettää siellä aikaa myös vapaa-ajallaan. Hän muistuttaa, miten ainutlaatuisia Suomen vesistöt ovat.

– Elämme puhtaiden vesien rannoilla ja meillä on jokamiehenoikeudet. Tämähän on ihan huikeaa maailmanlaajuisesti; seilaamme juomavedessä! Yritetään pitää kiinni siitä, se on arvokas juttu.

Ja vielä lopuksi yksi tärkeä kysymys: Järvi vai meri?

– Ehkä olen enemmän järvi-ihminen. Olen ollut paljon merelläkin töissä ympäri maailmaa. Meressä on hienoa se laajuus ja ajatusmaailma siitä, että voi mennä vaikka maailman ympäri. Järvessä ainutlaatuista on se, että voi hypätä uimaan ja järvivettä voi vaikka juoda, Liukkonen päättää.

Lisätietoa: www.paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi ja www.pidasaaristosiistina.fi

Roopetar huoltaa

Kaikille avoimia virkistyskohteita Päijänteellä

Hännyssaari

Iso Pirttisaari

Kalasaari

Lehtisten saaret

Linnasaaren Selkäsaaret

Livansaari

Mikonniemi

Pirttisaari

Sarvisalon luoto

Sysmän Vähäniemi

Tervamäki

Vesijärven Selkäsaari

Virtosaari

Vuorissalo