Swimming Jyväskylä ja Kampuksen Plaani sulautuivat vuodenvaihteessa Jyväskylän Aalloksi.
Jyväskylän uintikenttään tuli muutos vuodenvaihteen tienoilla, kun Swimming Jyväskylä ja Kampuksen Plaani yhdistyivät yhdeksi seuraksi, Jyväskylän Aalloksi. Aallossa on tällä hetkellä 1 400 jäsentä, joten se lasketaan suureksi toimijaksi jyväskyläläisten urheiluseurojen piirissä.
Kahtiajako tapahtui vuonna 2013, kun Kampuksen Plaani perustettiin halusta tehdä asioita eri tavalla. Vuosien saatossa kuilu on kaventunut, ja lopulta fuusioituminen nähtiin järkevimmäksi.
– Toive yhdestä seurasta lähti voimakkaimmin uimareilta. Kukaan ei oikein osannut enää vastata kysymykseen, miksi on kaksi uimaseuraa. Yhdistymisellä olemme pystyneet yhdistämään erilaisia kulttuureja ja valmennustapoja, Aallon toiminnanjohtaja Hanna Salmijärvi kertoo.
Toiminta ei sinällään ole kokenut suurta mullistusta, mutta yhdistymisellä on ollut useita konkreettisia hyötyjä.
Halliremontin kanssa taisteleville uimareille on ollut helpompi saada vuoroja, kun niitä ei tarvitse jakaa useamman seuran kesken, byrokratia yhteistyökumppanuuksien osalta on vähentynyt ja laaja valmennusosaaminen on saatu yhden seuran alle.
Kukaan ei oikein osannut enää vastata kysymykseen, miksi on kaksi uimaseuraa.
Hanna Salmijärvi
Myös uimarit ovat hyötyneet, kun kaupungin kärkinimet on saatu samaan seuraan, jolloin myös nuoremmille uimareille riittää kovan tason kirittäjiä. Ulospäin näkyvin tekijä on ollut parantunut menestys kilpatasolla.
– Viestijoukkueemme ottivat useita SM-mitaleita sprinttiviesteistä. Siitä oli useampi vuosi, kun miehissä oli tullut viestimitaleja Jyväskylään. Myös naisten puolella taso oli kova, kun syntyi uusi Suomen ennätys, seuran urheilutoimenjohtaja Antti Rantanen taustoittaa.
Mitalit viesteistä olivat alkusoittoa selvälle tavoitteelle: Jyväskylän Aallosta halutaan tehdä Suomen paras uimaseura. Seurassa on Suomen kirkkaimpia uimatähtiä Ari-Pekka Liukkosen ja Mimosa Jallow’n johdolla, mikä on tärkeä asia myös junioripuolen kiinnostukselle. Fanitettavat tähdet ovat tärkeitä nuorille uimarin aluille.
Pelkillä mitaleilla toiminnan laadukkuutta ei kuitenkaan mitata, vaan ne ovat jonkinlainen palkinto hyvästä toiminnasta. Aalto haluaa olla monipuolinen seura, jossa ihmisten on hyvä olla ja kehittyä.
Lajikirjoon kuuluvat kilpauinnin lisäksi taitouinti sekä uimahyppy. Aallolle tärkeää on myös pienempien lajien tukeminen, sillä sen hyöty yltää yli lajirajojen.
Laajan lajitarjonnan lisäksi halutaan tarjota eritasoisia ryhmiä harrasteuimareista kilpauimareihin. Tarjolla on myös uimakoulu- ja kurssitoimintaa. Urheiluseurojen kyky pitää jäseniä lajin parissa pitkällä tähtäimellä on ollut valtakunnallinen ongelma, jota Aalto haluaa osaltaan taklata.
– Olisi aika hienoa, jos nuorista uimareistamme nousisi viestijoukkueita, jotka olisivat master-uinneissa vielä 70-vuotiaina, Rantanen heittää.
Rantanen muistuttaa myös toiminnan pitkäjänteisyyden tärkeydestä. Taistelu Suomen parhaan uimaseuran tittelistä nähdään realistisena viiden vuoden aikajänteellä. Tuona aikana yksi keskeinen haaste on uimahallin remontti, mikä rajaa harjoittelukapasiteetin mahdollisuuksia.
Kaksikon mukaan kaupunki on ollut joustava ja ratkaisukeskeinen tilanteen puimisessa, mutta tilanne luonnollisesti voisi olla parempikin.
– Emme voi sanoa, että ratatilaa olisi liikaa, mutta se riittää juuri ja juuri, Salmijärvi sanoo.
1 400
Jäsenmäärä nostaa Jyväskylän Aallon kaupungin suurten urheiluseurojen joukkoon.