Kaunis puutarha palkitsee puurtajat

Montoset ovat tehneet puutarhaansa kokonaisuus ­kerrallaan. Nyt he nauttivat sen kauneudesta.

Kun menee Terttu ja Pekka Montosen pihan korkeimmalle kohdalle ja katsoo isoa puutarhaa, on pakko pysähtyä ja totutella näkymään. Kokematonkin puutarhuri näkee heti, että tätä puutarhaa on tehty kauan ja suurella rakkaudella.

Montoset muuttivat Hupeliin vuonna 1973 itse rakentamaansa taloon. Pekan lapsuudenkodin rinnetontti on kooltaan 3 000 neliötä ja kivikkoisella tontilla kasvoi aluksi pääasiassa vain koivuja. Tontilta vietiin paljon kiviä pois ja talo on kallion päällä. Seuraavaksi louhittiin pihamaalta kalliota pois ja tuotiin maata päälle. Siitä puutarhan tekeminen pikkuhiljaa alkoi.

– Ensimmäisenä istutimme lehmuksen ja tuijat, ja sen jälkeen vuosien aikana kaikki muut puut, pensaat ja kasvit. Miehelläni on taito suunnitella hyviä kokonaisuuksia. Kaikkea ei ole tehty yhdellä kertaa, vaan on pidetty välillä taukoa, ja jatkettu seuraavana vuonna jokin muu kohde. Onhan tällaisessa puutarhassa aikamoinen homma. Keväällä varsinkin on paljon työtä, mutta tämä on meidän harrastuksemme ja kiinnostuksemme kohde, Terttu Montonen kertoo.

Miehensä jatkaa, että vaikka talvella ei ole puutarhatöitä, he odottavat jo hieman malttamattomina kevään tuloa.

– Odotamme aina innolla ensimmäisiä kevätkukkia. Elämä pyörii nykyään tämän puutarhan ympärillä. Alan odottaa jo joulun jälkeen milloin ensimmäiset siemenluettelot ilmestyvät, Pekka Montonen sanoo hymyillen.

Montoset kertovat, että heidän arkensa menee kasvukauden aikana sillä tavalla, että välillä he tekevät töitä, ja sitten menevät lehmuksen alle huilaamaan.

– Sitten mietitään mitä tehdään seuraavaksi. Nautiskelemme, kun olemme puutarhassamme, Pekka Montonen sanoo.

Odotamme aina innolla ensimmäisiä kevätkukkia.

Pekka Montonen

Surukuuset ovat kasvaneet puutarhassa yli 40 vuotta ja viime kesänä niihin tuli ensimmäistä kertaa kävyt. Toinen ikivihreä elementti on tuijat, jotka Pekka Montonen leikkaa kartion malliseksi.

Tarkan leikkauksen hän tekee silmämääräisesti vuosien kokemuksella.

– Puutarhassa on myös iso lehtikuusi. Moni ihmettelee, että onko se lehtikuusi, mutta olemme leikanneet sen vähän tavallista pienemmäksi. Emme anna sen kasvaa isoksi, koska se varjostaisi pihaa. Perennapenkit elävät entisillä kasveilla. Talven jälkeen katsomme pitääkö laittaa uusia kasveja kuolleiden tilalle.

Ruusut, ja varsinkin vaaleanpunaiset ovat Terttu Montosen lempikukkia.

– Ruusut ovat kasvattajalle haasteellisimmasta päästä. Olen kiinnostunut korkeista ruusuista, jotka näkyvät paremmin ja ovat näyttäviä, Pekka Montonen kertoo.

Tontin reunalla kasvaa isolla alueella myös tulikukkia. Tulikukka on kaksivuotinen, ja se siementää maahan eli periaatteessa kukkia tulee joka kesä.

– Meillä on valkoisia ja keltaisia tulikukkia. Keltaiset loistavat pitkään kauniisti ja tulen joskus yölläkin niitä katsomaan, Terttu Montonen kertoo.

Puutarhassa ovat melkein kaikki kasvupaikat jo varattuja. Kaikki kasvit eivät ole kuitenkaan viihtyneet heti sillä paikalla, jonne ne on istutettu.

– Varsinkin alussa kokeilimme eri kasveja, miten ne kestävät tontin olosuhteissa ja minkä näköisiä ne ovat. Joskus olemme siirtäneet kasveja uusille paikoille. Tontti on tavallaan montussa, johon ei tuule liikaa, mutta sopivasti.

Puutarhassa on oma alueensa myös hyötykasveille. Marjoista Montosilla kasvaa pensaissa karviaisia ja viinimarjoja.

– Käytän kasvimaalla luonnonmukaista kasvimaalannoitetta, jota laitan maahan rakeina ennen kylvöä, kun maa muokataan. Käytämme paljon myös kompostimultaa. Saamme omasta maasta esimerkiksi talven perunat, porkkanat, herneet, persiljaa, tilliä ja kesäkurpitsaa. Kasvimaan vieressä on kasvamassa myös salkoruusuja seuraavaksi kesäksi, Pekka Montonen kertoo.

Keväisin hänellä on talossa työtupa, jossa ovat taimet kasvamassa tulevaa kesää varten.

Pariskunta katsoo mielellään television puutarhaohjelmia.

– Tykkäisin, että olisi enemmän ohjelmia Suomesta ja suomalaisista kasveista eikä esimerkiksi Iso-Britannian kasveista, jotka kasvavat ihan eri olosuhteissa. Meille tulee myös puutarha-alan lehtiä. Onhan niissäkin juttuja eri puolelta Suomea, mutta eniten on Etelä-Suomesta ja rannikolta. Olisi kiva tietää enemmän mitkä kasvit kasvavat vaikkapa Lapissa. Silloin niitä voisi kokeilla kasvattaa myös meidän puutarhassamme, Terttu Montonen toteaa.