Yritykset unohtavat usein yhden tärkeän asian

Suomalaisten tapa on luoda tuote, mutta sen suojaus unohdetaan. Siitä voi olla kalliita seurauksia.

Suur-Jyväskylän Lehdessä oli 4.5. uutinen kahdesta Päijänteeseen liittyvästä oluesta. Niiden nimet ovat Päijänne Pils ja Päijänne.

Kun Team Finlandin kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori ja IPR-asiantuntija Jouni Hynynen luki jutun, hänellä tuli ensimmäisenä mieleen, että Suomessa brändin rakentaminen ja sen suojaaminen on hyvin vieras asia. Hynynen työskentelee Keski-Suomen Ely-keskuksessa.

– Näissä asioissa tapahtuu virheitä valtavasti. Pieni osa niistä tulee julkisuuteen, vaikka tämä on hyvin yleinen ongelma. Yrityksen immateriaalioikeuksiin eli IPR-asioihin lähdetään tutustumaan usein vasta akuutin harmin kautta. Yritystoiminta tulisi rakentaa sen varaan, että yritykselle kasvaisi brändi, jolla on suoja. Firmalle voidaan näin kasvattaa brändiarvoa, jota muut yrittäjät eivät pääse häiritsemään, Hynynen sanoo.

Hän jatkaa, että keskieurooppalainen tapa suojata yritystä on jo vähän toisenlainen, koska siellä kilpailutilanne on paljon kovempi.

– Amerikkalaistyyppinen yrittäjyys lähtee siitä, että rakennetaan brändi, kun suomalainen yrittäjä lähtee tuotteesta. Myöhemmin vasta joudutaan palaamaan brändikysymykseen, kun tulee jokin ongelma vastaan. Muutama vuosi sitten kenkäsuunnittelija Minna Parikan tavaramerkki vietiin Kiinassa. Kiinalainen yritys rekisteröi Minna Parikka -nimen omaksi tavaramerkikseen vuonna 2007, koska sitä ei oltu itse tehty ajoissa.

Jouni Hynynen sanoo, että tavaramerkkiin ja sen suojauksiin liittyvät asiat pitäisi ottaa esiin jo oppilaitoksissa.

– Suomessa laiminlyödään aihepiirin opetus lähes kokonaan. Myöskään yritysneuvonjärjestelmät eivät ymmärrä kunnolla tätä kysymystä Suomessa. Se on vähän sama, että yrittäjille opetetaan veneen rakentamista, mutta ei puhuta airoista ja tapista mitään. Tilanne on tosi nolo.

Tavaramerkin suojaamisen lisäksi Jouni Hynysen mukaan on erityisen tärkeää, että yrityksellä on fi-tunnuksen lisäksi myös com-tunnus.

– Usein unohdetaan keskeisin asia eli mitkä ovat verkkotunnukset, joilla esiinnytään verkossa. Huonoimmassa tilanteessa tulee sekaannuksia ja on vaaran paikkoja, kun puhutaan kyberturvallisuudesta. Yli 80 prosentissa verkkokaupasta käytetään com-päätettä. Jos kilpailija tai häirikkö varaakin yrityksen com-osoitteen, asiakkaat eksyvät väärään osoitteeseen. Osoittaa suomalaista ajattelua, että jopa rahakkaat yritykset jättävät rekisteröimättä verkkotunnuksia, jotka ovat vapaana. On paljon tapauksia, että tunnukset pitää ostaa kilpailijalta pois. Nämä kaupat voivat olla hinnakkaita, Jouni Hynynen toteaa.

Jyväskyläläisen Slashter Oy:n toimitusjohtaja Toni Nieminen kertoo, että yrityksen domainit ja tavaramerkki Cutlon rekisteröitiin heti yrityksen alkuvaiheessa EU:n alueelle ja hieman myöhemmin myös Yhdysvaltoihin sekä Kanadaan.

– Domainit oli ensimmäinen askel josta huolehdimme, kun olimme saaneet luotua uuden viiltosuojatun neuloksen. Sitä ennen keksimme tuotteelle nimen ja loimme brändin.

Yritys myy viiltosuojaneulosta metritavarana esimerkiksi NHL:ään. Pekingin talviolympialaisissa sitä käyttivät USA:n alppimaajoukkueen urheilijat. Yritys valmistuttaa myös suojaavia työvaatteita teollisuuteen.

Cutlon-viiltosuojaneulos tehdään Orivedellä Orneule Oy:ssä.

– Kun uudella yrityksellä on tuote, jonka he brändäävät, tavaramerkin ja oman brändin suojaus pitää miettiä niin laajasti kuin se voi ikinä olla, Toni Nieminen neuvoo.