Jyväskylän Vuokra-asunnot (JVA) luo parhaillaan uutta asumisen mallia, joka yhdistää omistus- ja vuokra-asumisen. Idea ei ole uusi, sillä vastaavanlaista asumismuotoa Jyväskylässä on tarjonnut esimerkiksi Lakea.
JVA:lla kaavailtua asumismuotoa ei kuitenkaan ole ollut tarjolla.
– Tavoitteena on tuoda markkinoille asumisen malli, jossa asukas voi kymmenen vuoden vuokra-asumisen jälkeen lunastaa asunnon omaksi, kertoo JVA:n toimitusjohtaja Timo Hyttinen.
ARA:n lyhyen korkotuen rahoitusta varten JVA on perustanut tytäryhtiön JVA Kodit Oy:n. Jos ARA:n rahoitus järjestyy, yhtiö aikoo rakennuttaa uudiskohteen Jyväskylän Kankaan alueelle.
Asukkaaksi uuteen taloon ja asumismuotoon pääseminen edellyttäisi asukkaalta 15 prosentin omarahoitusosuutta asunnon hinnasta sekä tulorajan alitusta.
– Maksimitulorajat ovat suhteellisen korkeat, 3 540 euroa yhden hengen taloudessa, eli käytännössä rajoitukset rajaavat hyvin vähän, Hyttinen sanoo.
Moni sanoo suoraan, että ei halua laittaa rahaa seiniin.
Anu Kärkkäinen
ARA-rajoitukset loppuvat kymmenessä vuodessa. Sen jälkeen rakennuksesta tulee vapaarahoitteinen, jolloin asukas voi lunastaa asunnon itselleen. Omarahoitusosuus ja vuokrassa maksetut lainojen lyhennysosuudet pienentävät lunastushintaa. Vuokra on suuruudeltaan sama tai hieman korkeampi kuin JVA:n muissa asunnoissa.
Asuntoa ei ole kuitenkaan pakko lunastaa eikä osoitteeseen sitoutua vuosiksi. Jos vuokrasopimus päättyy, lunastusoikeus raukeaa ja asukas saa takaisin maksamansa omarahoitusosuuden.
Vuokra-asumisen maine on hyvä. Kiinteistönomistajien, kiinteistösijoittajien, toimitilajohdon ja rakennuttajien järjestö Raklin viime syksynä teettämä kysely osoittaa, että valtaosalla viimeisen viiden vuoden aikana vuokralla asuneista oli myönteinen kuva vuokra-asumisesta.
Trendi näkyy myös JVA:lla. Yhä useammalle vuokra-asuminen ei ole olosuhteiden sanelema pakko, vaan valinta. JVA:n asiakkuuspäällikkö Anu Kärkkäinen kertoo, että uudella ikäluokalla on uusi asenne asumiseen.
– Asiakkaissa eniten osuuttaan on kasvattanut yli kolmen hengen ruokakunnat eli perheet. Moni sanoo suoraan, että ei halua laittaa rahaa seiniin.
– Suomessa on ollut perinteisesti hyvin omistusorientoitunut asenne asumiseen. Vuokra-asumista on pidetty väliaikaisena ja jopa epäilyttävänä vaihtoehtona. Ammattimaisten suurten vuokranantajien tulo markkinoille on nostanut vuokra-asumisen luotettavuutta, hän jatkaa.
Vuokra-asumisen vahvuuksia ovat joustavuus ja kulujen ennakoitavuus. Asunnosta pääsee eroon kuukaudessa tai muutamassa eivätkä yllättävät kunnossapitotyöt rasita kukkaroa.
Yhtiö on kartoittanut markkinointia varten myös eri asuinalueiden vahvuuksia.
– Alueita on määritelty vähän pilke silmäkulmassa. Esimerkiksi Keljonkangasta markkinoidaan kotoisilla kulmilla ja Mattilanpeltoa mukavilla mestoilla.
JVA:n uusista asukkaista valtaosa on nuoria, mutta kasvava joukko on myös iäkkäämmät, jotka haluavat luopua omakotitalosta.
– Tyhjän pesän elinvaihe näkyy jonkin verran. Kun lapset ovat muuttaneet pois kotona ja itse haluaa päästä helpommalla eikä esimerkiksi haluta huolehtia talon kunnossapidosta, vuokra-asuminen on vaihtoehto.
Juuri nyt yli 7 000 vuokra-asuntoa hallinnoivalla yhtiöllä on poikkeuksellisen vähän vapaita asuntoja, sillä SPR on vuokrannut asuntoja sotaa paenneille ukrainalaisille.
