Toimitukseen tuli pari yhteydenottoa siitä, että Jyväsjärvessä on Lutakon ja Tourujoen suunnalla saukkoja. Eläinhavaintojen lisäksi on havaittu myös avattuja simpukoita rannalla.
Ähtärin eläinpuiston intendentti, Jyväskylässä asuva Marko Haapakoski ei ole nähnyt saukkoja Jyväsjärven rannoilla, mutta jälkiä hän on nähnyt usein.
– Näin niitä ensimmäisen kerran noin kymmenen vuotta sitten Mattilanniemen suunnalla. Saukot ovat näätäeläimiä ja ne liikkuvat näätäeläimille tyypillisesti tavallaan hyppimällä parihyppyjä. Saukkojen jäljissä on kaksi tassua edessä ja kaksi takana. Niillä ei ole samanlaista suoraa linjaa kuin esimerkiksi ketulla. Laskettelujäljet ja tassujen jäljet ovat jäällä yleisiä. Saukko voi ottaa muutaman loikan ja liukua jäällä. Luulen, että se on niistä hauskaa. Penkalta mäen laskettelu on pelkästään hauskan pitoa, Haapakoski kertoo.
Saukkojen näkyminen voi kertoa veden laadusta eli sen puhtaudesta, mutta enemmän Marko Haapakosken mukaan siitä, että saukkomäärä on yleisesti kasvanut Suomessa.
Saukot metsästettiin kahteen kertaan lähes sukupuuttoon. 1950-luvulla kanta oli metsästyksen jälkeen niin pieni, että se rauhoitettiin. Sen jälkeen kanta kasvoi ja alettiin metsästää uudelleen, ja taas saukot rauhoitettiin vuonna 1974.
– 1970-luvulla saukkokantaa saattoi verottaa myös likaiset vesistöt. Metsästyksen lopetus sai kannan 70-luvulla kasvamaan. Siitä lähtien saukkokanta on kasvanut ja levittäytynyt uusille alueille. Nykyisin saukko on edelleen rauhoitettu.
Saukot tietävät mistä ruokaa löytyy, ja koiraat saattavat liikkua jopa 30 kilometriä ruokaa etsien. Ne juoksentelevat puro- ja jokivarsilla ja järvien sulapaikoilla, ja menevät niihin saalistamaan. Kun ruoka loppuu, ne siirtyvät toiselle paikalle.
– Saukot nukkuvat talvella rannalla veden rajaan jään alle muodostuvien katosten alla. Lipan alla vesi lämmittää, ei tuule ja on suojassa pedoilta. Joskus ne nukkuvat jäälläkin. Poikaset syntyvät aina alkukesällä ja niille saukot tekevät vaatimattoman pesän.
Saukkonaaras synnyttää 1–5 poikasta, tavallisesti 2–3.
– Saukot eivät ole pariuskollisia, vaan naarailla ja koirailla on omat reviirit. Koiras kiertelee isommalla alueella ja yrittää löytää mahdollisimman monta naarasta paritellakseen niiden kanssa. Myöhemmin naaraat näkevät, kun uros juoksentelee lähialueella, mutta naaras hoitaa yksin poikaset. Onhan se rankkaa, kun naaras huolehtii poikasista, imettää ja saalistaa syötävääkin, Marko Haapakoski kuvailee.
Hän arvelee, että Lutakon maisemissa nähty kaksikko on joko toisensa tavannut pariskunta tai emo ja poikanen. Poikaset saattavat olla emonsa seurassa jopa yli vuoden.
– Tähän aikaan vuodesta saukot etsivät kumppania. Naaras on kantavana noin kaksi kuukautta, jolloin poikaset syntyvät sopivasti alkukesällä.