Varhaiskasvatusalan työntekijöiden vaihtuvuus näkyy monella tasolla

Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelujen työsuojeluvaltuutettu Jaana Valkonen-Hård on työskennellyt varhaiskasvatusalalla yli 30 vuotta. Hänellä on näkemystä siihen, mikä alalla mättää erityisesti työntekijöiden näkökulmasta.

– Palkkaus, se on tosi pieni eikä kehity. Jos miettii vaikka yksinhuoltajia, palkkaus ei ole riittävä, jos täytyy hakea palkan lisäksi asumistukea. Kun olin itse töissä lastenhoitajana yli 30 vuotta, käteen jäi alle 2 000 euroa kuukaudessa, Valkonen-Hård sanoo.

Palkkaan vaikuttaa se, minkälaisessa ryhmässä työskentelee ja miltä koulutuspohjalta. Suurin osa alan työntekijöistä on naisia. Valkonen-Hård pitää syytä selvänä.

– Palkkauksen pitäisi olla roimasti korkeampi. Päiväkodin johtajina on jonkun verran miehiä mutta ei haittaisi, että heitä olisi muissakin alan töissä enemmän.

Valkonen-Hård kokee alan ongelmana myös työsuhteiden pätkimisen. Esimerkiksi kesälomien ja joulun ajaksi työsuhde saattaa olla katkolla. Työsuhteet ketjuuntuvat.

– Siihen vaikuttaa varmaankin säästösyyt. Sitoutuminen työhön ja lapsiin paranisi, jos työsuhteella olisi jatkuvuutta.

Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Tarja Ahlqvistin mukaan kyse ei ole taloudellisista syistä.

– Sijaisuuden ja työsuhteen pituuden määrittelee se, kuinka pitkään vakituinen työntekijä on poissa työpaikalta. Tämän lisäksi sijaiset saattavat vaihtaa paikkaa, koska saavat jostain muusta yksiköstä toisen sijaisuuden jo ennen kuin mahdollinen sijaisuuden jatkuminen selviää jo tutuksi tulleessa yksikössä, Ahlqvist sanoo.

Hänen mukaansa kaikki työsuhteet ja sijaisuudet eivät pääty lomien ajaksi.

– Jyväskylässä huoltajat voivat saada maksuhyvityksen kesäkuukausina, jos he ilmoittavat ennakkoon lapsen poissaolosta. Tästä syystä varhaiskasvatuksen tarve vähenee kesäkuukausiksi. Sijaisia palkataan kesän ajaksi sen verran kuin lakisääteinen palvelun järjestäminen vaatii.

Valkonen-Hårdin mukaan henkilökunnan vaihtuvuus voi näkyä lapsilla levottomuutena. Vaihtuvuus vaikuttaa koko ryhmän dynamiikkaan ja henkilökuntaan. Myös lasten vanhemmille voi tulla yllätyksenä, että hoitajat vaihtuvat.

Kun palkkaus ei houkuttele alalle uusia työntekijöitä, työntekijäresurssit pienenevät hiljalleen. Kiireessä uuvutaan.

– Uupumusta tulee myös siitä, ettei saada tukea esihenkilöltä. Uusia työntekijöitä ei ehditä perehdyttää, vaan mennään suoraan töihin lapsiryhmään. Perehdytys olisi tärkeää, mutta sitä ennen pitäisi lisätä esihenkilöiden perehdytystä.

Henkilöstömitoituksesta on pidettävä kiinni. Se määrittää, kuinka monta kasvattajaa lapsiryhmää kohden pitää olla.

– Periaatteessa ei pitäisi olla liikaa lapsia suhteessa työntekijöihin, mutta kun tulee poissaoloja eikä saada sijaista, eikä avustavaa henkilökuntaa ole, ongelmia saattaa tulla. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia saattaa olla myös, mutta erityisavustajia ei ole tarpeeksi, Valkonen-Hård sanoo.

Myös Laukaan Kirkonkylän päiväkodin varhaiskasvatuksen opettajat Kirsi Varis ja Tanja Pigg toivovat työvoiman lisäämistä alalle ja käytännön tasolla lapsiryhmiin.

– Pitäisi varmistaa riittävät resurssit työn tekemiseen ja satsata työssä jaksamiseen. Kaikissa ryhmissä olisi hyvä olla neljä aikuista nykyisen kolmen sijaan. Raskainta työssämme on sen pirstaleisuus ja resurssipula sekä siitä seuraava riittämättömyyden tunne. Tunne siitä, ettei pysty tekemään työtä niin hyvin kuin haluaisi, naiset kertovat.

– Jokaisella lapsella on oikeus tukeen ja kunnissa pitäisi olla riittävästi varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Työtämme pitäisi arvostaa ja nähdä sen vaikutus lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Pääkaupunkiseudulla alan työntekijöistä on ollut välillä niin kova pula, että vanhempia on pyydetty pitämään lapsia kotihoidossa. Ahlqvistin mukaan Jyväskylässä työvoimapula näkyy erityisesti siinä, että varhaiskasvatuksen opettajien sijaisuuksiin ei välttämättä saada kesken toimintavuoden päteviä sijaisia.

– Vakituisiin tehtäviin saadaan pääsääntöisesti palkattua pätevää henkilöstöä. Joissakin päiväkodeissa on jouduttu sulkemaan lapsiryhmiä koronan vuoksi 1–3 päiväksi henkilökunnan ja lasten sairastumisen vuoksi. Muissa tilanteissa palveluja ei ole jouduttu rajaamaan, koska Jyväskylän varhaiskasvatuksessa jokaisen päiväkodin johtajan alaisuudessa työskentelee varahenkilöitä. Lisäksi on saatu palkattua sijaisia jonkin verran.

– Maaliskuussa palvelujen järjestämistä hankaloittivat ammattijärjestöjen työtaistelutoimenpiteet, ylityö- ja vuoronvaihtokiellot sekä lakkopäivät, Ahlqvist sanoo.

Hän kiittelee, että Jyväskylässä on oppilaitoksia, joista valmistuu työntekijöitä alalle.

– Mutta valtakunnallisesti olisi pikaisesti lisättävä oppilaitosten aloituspaikkoja ja erilaisten koulutuspolkujen luomista.

Viime aikojen työtaistelut ovat kääntäneet huomion sosiaali- ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten palkkoihin ja työoloihin.

Henkilöstön saatavuus

Vaikeutunut viime vuosina

Jyväskylässä varhaiskasvatuksen vakituisten paikkojen ja sijaisuuksien haku avautuu huhtikuussa. Tehtäviä on tulossa rekrytointiin runsaasti, koska palveluntarve on lisääntynyt ja esimerkiksi Kauramäessä aloittaa uusi päiväkoti.

Muuramen kunnan varhaiskasvatusjohtaja Sanna Satosaari kertoo, että heillä varhaiskasvatuspuolen työntekijöissä ei ole suurta vaihtuvuutta.

– Teemme henkilöstösuunnitelmaa uudelle toimintakaudelle ja avaamme rekrytoinnit kevään aikana. Tällä hetkellä rekrytointitarpeemme ovat pääasiassa lyhytaikaisia sijaisia henkilöstön äkillisiin poissaoloihin.

Laukaassa on tällä hetkellä auki sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

– Vakituiset työsuhteet tulevat auki kevään aikana sitä mukaa, kun ensi toimintakauden suunnittelu etenee. Määräaikaiset työsuhteet ovat erilaisia sijaisuuksia. Henkilöstösuunnittelua haastaa se, että tarpeet tulevat usein äkillisesti ja ovat kestoltaan eri mittaisia, Laukaan varhaiskasvatuksen johtaja Maria Kankkio sanoo.

– Varhaiskasvatuksen henkilöstösaatavuus on vaikeutunut viime vuosina ja erityisesti kuluneen vuoden aikana. Tarvetta on jatkuvasti etenkin lyhyiden sairauspoissaolojen paikkaamiseen.