Sotaan varauduttiin jo korona-aikana – oma talous halutaan turvata

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai monet miettimään omaa elämäntilannettaan ja sen myötä myös raha-asioitaan.

– Asiakkailla on ollut selvästi aikaisempaa enemmän kysymyksiä omaan talouteensa liittyen ja korkojen nousuun varautuminen on lisääntynyt selvästi, OP Keski-Suomen toimitusjohtaja Pasi Sorri kertoo.

– Vaikutukset talouden kehitykseen ovat hyvin pitkälti riippuvaisia sodan kulusta, joten tulevaisuuden ennustaminen tässä kohtaa on mahdotonta. Sotatilanne luo lisää paineita energian ja raaka-aineiden hintoihin ja sen myötä inflaatioon. Kustannusten ja korkotason nousu tulee mahdollisesti näkymään laajastikin kuluttajien arjessa, hän arvioi.

Myös Nordean ekonomisti Juho Kostiaisen mukaan sodan konkreettisin vaikutus on näkynyt polttoaineiden hintojen nousuna. Venäjä on suuri öljyntuottajamaa ja siihen kohdistuvat sanktiot ja boikotit ovat nosteet öljyn hintaa, mikä näkyy bensapumpuilla.

– Lisäksi Venäjä sekä Ukraina ovat merkittäviä viljan tuottajia, joten ruuan hinta uhkaa kallistua, jos kylvöjä ei tänä vuonna päästä tekemään Ukrainassa, ja venäläiset tuotteet ovat boikotissa. Myös lannoitteiden ja polttoaineiden korkeat hinnat nostavat ruuan hintaa, Kostiainen selventää.

Painetta hintojen nousulle siis on, ja se tuntuu myös tavallisten kansalaisten rahapusseissa. Omaan talouteen alettiin kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota jo ennen Ukrainan sotaa. Korona-aikana kiinnostus erilaisia korkosuojauksia kohtaan kasvoi.

– Korona osoitti, että kaikkia asioita emme voi ennustaa etukäteen. Tämän vuoksi yhä useampi on halunnut varmistaa taloutensa kestävyyden muutostilanteissa. Kiinnostus talouden valmentamista kohtaan on lisääntynyt selkeästi, kertoo Säästöpankki Optian säästöpankkiiri ja myyntijohtaja Jouni Pekkarinen.

Lainan maksamisen ohella yhä useampi asiakas on siis aloittanut säännöllisen säästämisen joko pahan päivän varalle tai tulevaisuuden haaveiden toteuttamista varten.

– Tämä näkyi Säästöpankki Optiassa viime vuonna siten, että asiakasvarat kasvoivat pankissamme 14 prosenttia ja Jyväskylän toimipisteellä 10 prosenttia, Pekkarinen sanoo.

Talouden varapuskureita on syntynyt koronan aikana myös huomaamatta, kun kulutusmahdollisuudet ovat olleet aikaisempaa rajallisempia.

– Monet ovat jatkaneet kuukausittaista säästämistä tuloista tai ottamalla luottoihin lyhennysvapaita ja siirtämällä lyhennyksen osuuden kuukausittain talouden varapuskuriksi.

OP Keski-Suomen pankinjohtaja Pasi Eronen kertoo, että koronan alkaessa esimerkiksi asuntokauppa ja sitä myöten asuntolainahakemukset hiljenivät hetkeksi, mutta lähtivät jo vajaan puolen vuoden päästä taas liikkeelle.

– Sen jälkeen asuntorahoituksessa on ollut vilkasta. Asuntolainojen koko kasvoi korona-aikana yhden etätyölisähuoneen verran eli noin 20 prosenttia. Lisäksi asunnonhankinnan suuntaus on muuttunut: on haettu aiempaa enemmän omaa pihaa eli rivitaloasuntoja ja omakotitaloja, joista on ollut sittemmin tarjontapulaa.

– Osa lähti myös remontoimaan vanhaa asuntoa tai tekemään lisätilaa etätöitä varten. Koronan alkuvaiheessa myös vapaa-ajan asuntojen hankintaan haettiin vilkkaasti rahoitusta, Eronen kertoo.

Korona-aika vaikutti kuitenkin talouksiin hyvin eri tavoin, eikä kaikilla ole ollut säästömahdollisuutta.

– Monilla työpaikkansa säilyttäneellä kulutusmahdollisuudet ovat olleet rajatummat ja siten rahaa on jäänyt säästöön aiempaa enemmän, mutta esimerkiksi palvelualojen työntekijöillä lomautukset ovat olleet arkipäivää. Sen takia myös taloudellisessa tilanteessa on voinut olla haasteita, Nordean Jyväskylän toimipaikan johtaja Sini Ukkonen muistuttaa.

Käteistä ei kannata nostaa jemmaan

Pankit eivät suosittele nostamaan käteistä siltä varalta, että Suomeen tulisi jonkinlainen poikkeustila. Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kertoo, että käteistä rahaa voi pitää pienen määrä kotona siltä varalta, että maksukortit eivät toimi syystä tai toisesta muutamaan päivään. Suuria määriä käteistä ei kuitenkaan kannata säilyttää kotona turvallisuussyistä.

– Ihmiset ovat jonkin verran lisänneet käteisnostoja viime viikkoina, mutta hyvin maltillisesti. Nostomäärät ovat edelleen pienempiä kuin kaksi vuotta takaperin, Kostiainen kertoo.

OP Keski-Suomen toimitusjohtaja Pasi Sorri sanoo, että sopiva summa käteistä voisi olla esimerkiksi noin viikon välttämättömiä kulutusmenoja vastaava määrä. Suuria summia ei suositella säilytettäväksi kotona, vaikka maailmantilanne pelottaisikin. Pankeilla on lainsäädännöllisesti velvollisuus varautua erilaisiin poikkeustilanteisiin.

– Pankeissa olevat varat kuuluvat Suomessa 100 000 euroon saakka talletussuojan piiriin, Sorri tarkentaa.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että mikäli suomalainen talletuspankki asetetaan konkurssiin tai sillä on pysyviä maksuvaikeuksia, Rahoitusvakausvirasto maksaa pankin tallettajille korvaukset talletussuojarahaston varoista. Jos tallettajalla on tilejä useissa pankeissa, jokaisessa pankissa olevilla talletuksilla on oma 100 000 euron maksimikorvausrajansa.