Jyväskylän kaupungin viime vuoden tilinpäätös on yli 70 miljoonaa ylijäämäinen eli plussalla.
– Tämä oli todella hyvä vuosi, yksi kaikkien aikojen parhaista, toteaa kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Loistavaa tulosta selittää ennen kaikkea tytäryhtiö Education Facilities Oy:n osittainen myynti, joka tuotti kaupungille reilut 87 miljoonaa euroa.
Myös verotulot olivat viime vuonna odotettua suuremmat. Edellisvuoteen verrattuna verotulot kasvoivat yli 35 miljoonaa euroa eli 6,5 prosenttia.
Yhteisöverojen tuotto oli yli 50 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Se selittyy koronalla, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotettiin väliaikaisesti.
70 miljoonalle eurolle ei ole korvamerkitty käyttöä, vaan sillä vahvistetaan kaupungin tasetta.
– Kaupungilla on nyt hyvä tilanne varautua tulevaan. Taloudessa on meneillään poikkeuksellisen epävarmat ajat. Korona aiheutti palveluvelkaa ja työttömyyttä, inflaatio oli muutenkin nousussa ja nyt Ukrainan sota muutti kaiken. Se leikkaa ainakin yleistä kasvua, Koivisto sanoo.
Ilman myyntituloja kaupungin tulos olisi ollut noin 17 miljoonaa euroa alijäämäinen eli miinuksella, mutta Koiviston mukaan sekään ei ole koko totuus.
– Luvuissa on mukana sairaanhoitopiirin alijäämäisestä tuloksesta johtuva 14 miljoonan euron varaus. Ilman kauppaa ja alijäämävarausta kaupungin tulos olisi lähellä nollaa eli tasapainoinen.
Kaupungin talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä uskoo, että sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuun siirtyminen hyvinvointialueille ensi vuoden alussa vähentää yllätyksiä kuntataloudessa.
– Tällä hetkellä noin 80 prosenttia menojen kasvusta tulee sotesta.
Viime vuonna erikoissairaanhoidon kulut kasvoivat 14 prosenttia ennakoidusta. Aiempina vuosina kasvua kuluissa on ollut 4–5 prosenttia.
Lainaa Jyväskylällä on 350 miljoonaa euroa eli vajaat 2 500 euroa kuntalaista kohden. Määrä on suurten kaupunkien vertailussa matalimmasta päästä. Kaupungin lainakanta pieneni viime vuonna 30 miljoonalla eurolla.
Investointeja tehtiin vuonna 2021 lähes 67 miljoonalla eurolla. Suurimpia investointeja olivat reilun 9 miljoonan euron Kortepohjan päiväkotikoulu ja 6,4 miljoonan euron Keljonkankaan yhtenäiskoulu.
– Koulut ovat nyt hyvässä kunnossa, joten sen puolesta on hyvin mahdollista investoida kulttuuri- ja liikuntapuoleen, Koivisto toteaa.
Jyväskylän väkiluku kasvoi reilulla 1 000 asukkaalla ollen vuoden lopussa 144 477. Suunta on oikea, mutta luvuissa on parannettavaa.
– Maan sisäinen muuttovoitto oli vajaat 300 henkilöä, se on huonompi kuin mitä pitäisi. Meille muuttaa väkeä kaikilta muilta seuduilta paitsi Tampereen seudulta ja pääkaupunkiseudulta.