Keski-Suomen Sairaala Nova otettiin käyttöön tammikuussa 2021. Jo syksyllä 2021 hoitoja ja tutkimuksia toteutettiin enemmän kuin vanhassa sairaalassa, vaikka Novassa ei aloitettu toimintaa täydellä teholla. Sisäänajovaiheeksi arvioitiin 6–8 kuukautta.
– Kokonaisuutena Sairaala Novan käyttöönotto on sujunut varsin hyvin. Muuton ajankohta oli poikkeuksellinen, koska muutimme koronan aikana. Rokotukset olivat vasta käynnistymässä, mutta koronapotilaiden hoidon suhteen kaikki meni hyvin. Uudessa sairaalassa tuli esiin heti alussa yllättäviä teknisiä ongelmia, joita aloimme ratkoa muuton keskellä. Esimerkiksi puhelimien toimiminen sairaalan tiloissa ei ollut kunnossa. Testasimme myös hälytys- ja hoitajakutsujärjestelmät etukäteen suurella määrällä. Kun sairaala alkoi toimia kunnolla, järjestelmä ei toiminut miten olisi pitänyt, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Paloneva sanoo. Hän on tällä hetkellä myös vs. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja.
Vaikka ongelmia on ollut uudessa sairaalassa, kukaan ei ole tullut sanomaan Palonevalle, että haluaisi mennä takaisin vanhaan keskussairaalaan.
– Se on iso asia, että Novan tilat ja laitteet ovat uusia ja moderneja. Uusimista vaativaa ja vanhentunutta kalustoa ei ole.
Juha Paloneva jatkaa, että on tiettyjä asioita mitä henkilökunta on kaivannut vanhasta sairaalasta.
– Ammattilaisten työskentelytilat ovat saaneet paljon kritiikkiä. Ne tilat olivat hyvin keskeneräiset, kun muutimme sairaalaan. Henkilökunta koki, että heillä ei ole tietynlaista työrauhaa. Tilojen suunnittelussa ei huomioitu riittävästi henkilöstöä. Palautetta ja kommentteja annettiin rakennusvaiheessa, mutta ne eivät realisoituneet, ja jouduimme välittömästi käynnistämään suunnittelun ammattilaisten työtilojen parantamiseksi. Siinä henkilöstö on ollut vahvasti mukana ja teemme nyt korjauksia. Olen toiveikas, että työntekijät ovat tulevaisuudessa selvästi tyytyväisempiä.
Yhden hengen potilashuoneet ovat potilaille miellyttäviä, mutta ne voivat olla henkilöstölle työläitä potilaiden seurannan vuoksi.
Alkuperäisen sairaalan suunnittelutiimin ajatus oli, että potilashuoneissa ei ole televisioita, vaan potilaat käyttävät älylaitteita.
– Hyvin nopeasti kävi ilmi, että aika ei ole sille kypsä ja televisioiden puute on merkittävä asia. Sairaala on saanut lahjoituksena esimerkiksi Lions-klubilta televisioita. Tätä virhettä lähdettiin nopeasti korjaamaan, kun kuulimme palautteen.
Tuomo Kyrönlahti toimii akuuttilääketieteen ylilääkärinä päivystyksen ja ensihoidon palvelualueella. Hän ei ollut suunnittelemassa yksikkönsä tilaratkaisuja, ja nyt niitä osin ”rakennetaan” uusiksi.
– Kun muutimme uuteen sairaalaan oli tarkoitus muuttaa selkeästi päivystyksen toimintakulttuuria. Oli ajatuksena, että makaavien potilaiden hoito keskitetään toiseen päähän päivystystä ja kävelevien toiseen päähän, lähelle sisääntuloa. Kävelevien ja paaripotilaiden erottelu johti siihen, että erityisesti lääkärit kävelevät työvuoron aikana pitkiä matkoja. Käytävän pituus on noin sata metriä, ja totesimme, että tällaiset etäisyydet ovat haaste. Nyt teemme muutostöitä ja jaotellaan potilaita uudelleen, Kyrönlahti sanoo.
Lapsilla täytyy olla nykyisen päivystysasetuksen mukaan oma lasten päivystys, jonne he tulevat ja se myös saatiin Novaan. Mielenterveys- ja päihdepotilaille on oma paikkansa päivystyksessä, samoin hätätilapotilailla.
– Keskeistä on, että muutimme korona-ajan poikkeusoloissa. Mielenterveys- ja päihdepotilaille tarkoitettu erillinen kokonaisuus piti antaa infektio- ja koronapotilaille.
Päivystyksen kävijämäärä on noin 200 vuorokaudessa. Tuomo Kyrönlahdella on ensihoitoon ja päivystykseen muutamia kehityskohteita.
– Toiveena on saada toimintamallit sujuvammiksi, eli että potilaan läpimenoaika päivystyksessä olisi mahdollisimman lyhyt. Tietty odotteluaika on välttämättömyys esimerkiksi erilaisten tutkimusten vuoksi, mutta turha odottelu pitää saada pois.
Itse tiloja ollaan jo muuttamassa. Esimerkiksi 22-paikkainen C-paariodotus jaetaan kevään aikana puoliksi.
– Henkilökunta ja työilmapiiri meillä on mahtava, joten sen ansiosta jaksamme tehdä työtämme, Tuomo Kyrönlahti sanoo.
Puhdas sisäilma saa suuren kiitoksen
Kun johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laineelta kysyy, onko Sairaala Nova valmis, hän sanoo, ettei sairaala ole koskaan valmis.
– Potilashoidon osalta voin sanoa, että pääsääntöisesti on hyvä valmius hoitaa potilaita. Työtilat ovat kunnossa ja on puhdas sisäilma, sillä ennen oli keskussairaalassa tosi paljon sisäilmaongelmia. Kuluneen vuoden aikana ei ole tullut henkilökunnalta yhtään kriittistä ilmoitusta huonosta sisäilmasta.
Lähes kaikki palautteet mitkä tulevat asiakkailta ja potilailta ydintoimintojen näkökulmasta ovat hänen mukaansa superpositiivisia.
– Yhden hengen huoneet ovat loistava ratkaisu potilaille, mutta haastavia sairaanhoitajien työvuoromitoituksen näkökulmasta. Haavoittuvimmat ovat yövuorot. Ei ole potilasturvallisuuden näkökulmasta oikein, jos yksi ihminen valvoo kokonaista osastoa. Teimme tarkat laskelmat ennen uuteen sairaalaan tuloa henkilöstön määrästä, mutta taloudellinen tilanne on haastava henkilöstömitoituksen osalta.
Suurin kritiikin paikka on ollut Heljä Lundgrén-Laineen mukaan alusta alkaen henkilöstön työtilat – siitä huolimatta, vaikka henkilöstö osallistui aktiivisesti uusien tilojen suunnitteluun.
– Uuteen sairaalaan muutto oli valtava kulttuurinen muutos. Jos oli tottunut omaan työtilaan, sitä ei ole täällä enää. Tulimme Novaan liian aikaisin henkilökunnan työtilojen näkökulmasta. Ajankohta oli toisaalta hyvä, että oli tiettyjä joulusulkuja ja koronatilanne oli suht rauhallinen siinä vaiheessa.
Uuden sairaalan ”keskeneräisyys” oli Heljä Lundgrén-Laineen mukaan henkilökunnalle shokki ja se vaikutti työhyvinvointiin. Sairaalan johto perusti nopeasti työryhmän, joka alkoi miettiä muutostöitä. Palautetta tuli henkilökunnalta runsaasti ja kriittisiin kohtiin pyrittiin puuttumaan mahdollisimman nopeasti.
– Esimerkiksi moniammatillinen avotila on hyvä ja huono. Siinä saattaa olla vaikea keskittyä omaan työhön, vaikka välillä jokin asia tulee hoidettua nopeasti, kun henkilökuntaa on samassa tilassa. Silti voi sanoa, että sisustuksen keskeneräisyys on kuormittanut henkilöstöä. Kaikkea ei olla itse mokattu, vaan kaluston saatavuuteen on vaikuttanut myös korona. Esimerkiksi kaikkia huonekaluja ei vaan ole saatu hankittua koronan vuoksi. Paljon on saatu jo korjattua, ja on tehty esimerkiksi rauhallista työtilaa.
Lundgrén-Laine kertoo henkilöstön kaivanneen myös oman yksikön kahvihuoneita ja taukotiloja, joissa voi kahvitella ja ruokailla.
– Nyt taukotilat ovat isoissa kokonaisuuksissa. Oman yksikön kahvihuone on tärkeä sosiaalisessa kanssakäymisessäkin, hän kertoo.