Naistenpäivän historia ei ole tulppaaneilla tanssimista

Naistenpäivää vietetään eri puolilla maailmaa maaliskuun 8. päivä. Päivän merkitys on keventynyt viime vuosikymmeninä, vaikka sen historia on hyvin yhteiskunnallinen.

Esimerkiksi Venäjällä, Israelissa ja Kuubassa naistenpäivä on pyhäpäivä. Etenkin Venäjällä naistenpäivässä on paljon samaa kuin Suomen äitienpäivässä, mutta juhlan aiheena ovat kaikki naiset; heille annetaan kukkia ja lahjoja.

Naistenpäivän alkuperä juontaa juurensa jo viime vuosisadan alkupuolelle Yhdysvaltoihin. Vuonna 1909 sosialistipuolue halusi kunnioittaa naistenpäivällä edellisvuoden lakkoa, jolla naiset protestoivat huonoja työolosuhteita vastaan.

Euroopassa päivä alkoi saada huomiota pian sen jälkeen, ja huomio kiinnittyi päivän myötä myös naisasialiikkeeseen ja naisten äänioikeuteen.

Juhlapäivä hyväksyttiin Sosialistisen internationaalin kokouksessa Kööpenhaminassa vuonna 1910, joten monissa maissa naistenpäivää on vietetty vuodesta 1911 alkaen. Suomessa kansainvälistä naistenpäivää on alettu viettää tiettävästi vuonna 1914.

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä naistenpäivinä protestoitiin myös sotaa vastaan.

Naistenpäivä levisi myös Venäjän keisarikuntaan. Venäläisten naistenpäivän mielenosoitus leivän ja rauhan puolesta vuonna 1917 sinetöi maaliskuun 8. päivän naisille. Se oli myös alkusoitto Venäjän maaliskuun vallankumoukselle, sillä naiset vauhdittivat lakollaan Venäjän tsaarin vallasta luopumista. Neuvostoliitossa naistenpäivästä tuli vapaapäivä vuonna 1965.

Yhdistyneet kansakunnat vahvisti päivän vieton vuonna 1975. Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat esillä eri puolilla maailmaa naistenpäivänä nykyäänkin. Tänä vuonna teema on "sukupuolten tasa-arvoa tänään kestävän huomisen puolesta".

Naiset tilastoissa

Yli puolet suomalaisista on naisia ja monen etunimi on Tuula

Suomen väestöstä lähes 2,8 miljoonaa (50,6 %) on naisia.

Naisten keski-ikä on 44,7 vuotta ja eniten on 72-vuotiaita naisia, 38 547.

Suomalaisten naisten yleisin ensimmäinen etunimi on Tuula, ja kaikista naisten etunimistä yleisin on Maria.

Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertonainen on 163 senttiä pitkä ja painaa 73 kiloa.

Täysi-ikäisistä naisista 43 prosenttia on naimisissa, naimattomia on 33 prosenttia, eronneita 15 prosenttia ja leskiä on 10 prosenttia.

Naiset solmivat avioliiton ensimmäisen kerran keskimäärin 32,6 vuoden iässä (eri sukupuolta olevat parit). Kahden naisen avioliitoissa keski-ikä oli 35,8 vuotta.

Suomessa on 1,6 miljoonaa äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia.

Yhteensä 66 prosentilla 15–85-vuotiaista naisista on lapsia.

Yli 75 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisnaisista on suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista naisia on lähes 58 prosenttia.

Naisten osuus tutkinnon suorittaneista on suurin terveys- ja hyvinvointialoilla, 87 prosenttia.

Vuonna 2021 työllisiä 15–74-vuotiaita naisia oli noin 1,2 miljoonaa, ja naisten työllisyysaste oli 71,7 prosenttia (15–64-vuotiaat).

Naisten osuus yrittäjistä oli 33 prosenttia.

Naispalkansaajien keskiansio vuonna 2021 oli 3 364 euroa kuukaudessa, kun taas miehillä vastaava luku oli 3 997 euroa. Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 94 naista. Naisten osuus valituista oli 47 prosenttia, mikä on historiallisesti suurin osuus koskaan.

Suomi on monessa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten asemaa tarkastelevassa kansainvälisessä vertailussa kärjen tuntumassa.

Lähde: Tilastokeskus