Sää on kolean talvinen, ja välillä tuulenpuuskat pöllyyttävät lunta ilmaan. Puuppolassa Talli Thran pihatossa ei palella, vaikka hevoset ovatkin ulkona ympäri vuoden. Islanninhevoset elävät laumoissa ja pärjäävät ulkona karultakin tuntuvassa säässä.
– Islanninhevonen on kompakti hevonen vähän kaikkeen. Se on all around -hevonen. Olen tehnyt niiden kanssa esimerkiksi talutusratsastuskeikkoja ja viikinkisaagaa eli ratsastusnäytelmää – lapsenikin sanovat että leikin viikinkiä kesät. Issikoiden kanssa voi lähteä mihin vaan, eivätkä ne ole moksiskaan. Ainoa ongelma joskus keikalla oli, että hevonen yritti syödä mikrofonin, naurahtaa Puuppolassa sijaitsevien hevostallien yrittäjä Kirsi Haasanen.
Haasanen kertoo työskennelleensä toimistohommissa parikymmentä vuotta ennen kuin hevosharrastus tempaisi hänet kokopäiväyrittäjäksi. Kun hän toi ystävänsä lapsen ratsastamaan nykyisen tallin paikalle, talli kulki silloin nimellä Reykhestar. Vuonna 2010 Haasanen osti ensimmäisen islanninhevosensa ja yksi asia johti toiseen.
– Sitten asiat lähtivät vähän laukalle, Haasanen naurahtaa.
Nyt Haasanen omistaa kaksi tallia: vuonna 2017 aloittaneen Tervarinteen tallin, joka on niin sanottu sekatalli, ja islanninhevosiin keskittyneen Talli Thran, entisen Reykhestarin.
Jälkimmäisen yhteyteen rakennettiin viime syksynä 250 metrin mittainen kilpailubaana eli ovaalirata. Se on islanninhevosharrastajille tärkeä satsaus, sillä radalla voidaan nyt pitää virallisia islanninhevosten askellajikilpailuja.
– Myös baanan keskiosa on käytettävissä eli ratsastusta voidaan harjoittaa kahdella kentällä samaan aikaan. Tervarinteen tallilla harjoitellaan historiallisia asetaitoja hevosen selästä, ja nyt niitäkin voidaan harjoitella myös Talli Thralla, Haasanen kertoo.
Harrastustoiminnan lisäksi paikallinen rata keventää hevosten kuormitusta kilpailumatkoja ajatellen.
– Kun lähdet hevosen kanssa kilpailemaan Etelä-Suomeen, se on hevoselle tosi rankka reissu trailerissa. Oma baana täällä, treenaaminen, kisa- ja kurssimahdollisuudet avasivat paljon mahdollisuuksia keskisuomalaisille ja pohjoisempaakin tuleville askellajiratsastajille, kertoo Anna Tiihonen. Hän on paikallisen Islanninhevosystävät Midja ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Vappuna radalla pidetään ensimmäiset viralliset kisat, joissa kisataan harjoitus-, seura-, ja aluetasolla. Yksi olennaisin asia islanninhevosharrastuksessa onkin juuri askellajien määrä.
– Islanninhevosella on kolmen perusaskellajin lisäksi töltti ja liitopassi. Osalla islanninhevosista on taipumus vain tölttiin ja niitä kutsutaan nelikäyntiseksi. Viisikäyntiseksi kutsutaan islanninhevosta, jolla on töltin lisäksi taipumus myös passiin, Tiihonen tarkentaa.
Myös Vera Tourunen ja Kati Kortelainen ovat mukana yhdistystoiminnassa. He ovat molemmat myös toiminimiyrittäjinä Talli Thran tallilla ja omistavat useita islanninhevosia.
– Löysin tälle tallille tieni reilu 15 vuotta sitten. Rupesin ratsastamaan muun rotuisilla hevosilla jo pienen tyttönä, mutta tipahdin hevosen selästä. Korkea koko alkoi jännittää, joten nämä pienemmät islanninhevoset tuntuivat sen jälkeen helpommin lähestyttäviltä. Ihastuin myös askellajiratsastukseen ja hevosten luonteeseen, Vera Tourunen kertoo.
– Islanninhevoset ovat pieniä, mutta ison hevosen moottorilla varustettuja, Tourunen lisää.
– Islanninhevosissa on poweria, Kortelainen päättää.
Kursseista ja kilpailuista löytyy tietoa yhdistyksen ja tallin Facebook-sivuilta.
Katso videolta, miltä näyttää islanninhevosten rodunomainen askellaji töltti.