Timo Junkalan ja Mikko Mönkkösen nostamista kuhista suurimmat ovat olleet neljäkiloisia.
Tuuli raapii helmikuista Jyväsjärveä ja kahden verkkokalastajan kasvoja. Jo seitsemän vuotta nämä jyväskyläläiskaverukset ovat yhdessä laskeneet verkkoja, eivätkä ankara keli tai pienet saalisodotukset laske tunnelmaa tänäänkään.
– Näinä aikoina saalista ei kannata odottaa paljoa, kun lunta on paksusti ja jään alla pimeää, Timo Junkala sanoo ja kahlaa Halssilan rannasta kohti päätyavantoa, jonne hän kairaa pienen reiän.
Toiselle avannolle juoksee Mikko Mönkkönen, joka alkaa sahata varsinaista kokemisavantoa auki. Alkutalven kovat pakkaset mahdollistavat sen, että miehet pystyivät starttaamaan talvikalastuskauden jo ennen joulua.
Tällä hetkellä jäätä on noin 40 senttimetriä. Avannot eivät ehdi jäätyä kunnolla umpeen, kun kaverukset käyvät verkoilla kahdesti viikossa.
– Vastuullista on käydä verkoilla riittävän usein, etteivät kalat ehdi pilaantumaan. Kesällä ne täytyy kokea päivittäin.
On täältä kyllä joskus tullut niin paljon kalaa, että ollaan annettu ohikulkijoille niitä mukaan.
Timo Junkala
Miehillä on neljä tuplamittaista eli 60-metristä verkkoa käytössä, mikä tarkoittaa yhteensä kahdeksaa pyydysyksikköä. He ovat valinneet verkkojensa silmäkooksi 55 milliä, sillä liian pienellä silmäkoolla varustetuilla verkoilla ei saa Jyväsjärvellä kalastaa.
– Yleensä näihin tarttuu yksi- tai kaksikiloisia kuhia, pienimmät ovat olleet 800 grammaisia. Jyväsjärvestä olemme saaneet suurimmillaan neljän kilon kuhan ja kuuden kilon hauen, Junkala selventää.
Lisäksi saaliiksi saadaan usein lahnoja, siikoja ja alkutalvesta mateita.
Mikko Mönkkönen kertoo, että kaloista kypsytellään monenlaisia ruokia.
Kuhia tietenkin syödään paistettuna, ja niistä tehdään myös cevicheä sekä keittoja. Haukea puolestaan jauhetaan pihveiksi ja pulliksi.
Mikko Mönkkönen
– Kuhia tietenkin syödään paistettuna, ja niistä tehdään myös cevicheä sekä keittoja. Haukea puolestaan jauhetaan pihveiksi ja pulliksi.
Timo Junkala kertoo olevansa sitä mieltä, että hauki on kuhaa maukkaampi ruokakala, joskin se on hänen mielestään työläämpi käsitellä.
Tämä makuasioista keskustelemisen jälkeen Mönkkönen rientää kairaamaan toisen pyydyksen päätyavantoa auki.
– Molemmat tietävät tehtävänsä, Junkala nauraa.
Mönkkönen on ekologian professori, ja hän on dekaanina Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Hän kertoo, että Jyväsjärven tila oli hyvin kriittinen 1970-luvulla.
– Päästöjä tuli ainakin Kankaan paperitehtaasta, Mattilanniemen kaatopaikasta, järveen laskevista viemäriputkista ja sahoilta. Nykyään veden laatu on paljon parempi, kunhan pohjasedimenttiä ei möyhennetä, Mönkkönen selventää.
Nenäinniemeen rakennettiin jätevedenpuhdistamo, jossa on putsattu kaikki kaupungin jätevedet vuodesta 1977 lähtien. 2000-luvun alussa Jyväsjärven kuntoa parannettiin myös hoitokalastuksessa, jossa särkikaloja pyrittiin poistamaan.
– Nyt täällä on paljon enemmän petokaloja. Metsä- ja suo-ojitukset lisäävät veden humuspitoisuutta yhä, mutta toisaalta ruskeassa vedessä viihtyvät kuhat paremmin, Mönkkönen sanoo ja nostaa viimeisestä verkosta saaliiksi yhden puolitoistakiloisen kuhan.
– On täältä kyllä joskus tullut niin paljon kalaa, että ollaan annettu ohikulkijoille niitä mukaan, Junkala heittää vakuuttavasti hymyillen.
Hän työskentelee teknisen työn suunnittelijaopettajana Jyväskylän kansalaisopistolla, jossa hän on opettanut muun muassa uittolauttojen rakentamista. Kokkolasta lähtöisin olevalla Junkalalla verkkokalastus kulkee suvussa, ja hänen 80-vuotiaat vanhempansa pitävät yhä verkkoja kesäisin.
– Olin asunut Jyväskylässä pitkään, mutta vasta kun aloin järjestää talvikalastuskurssia kansalaisopistolla, tajusin, että kaupungissakin voi olla mahdollisuudet harrastaa tätä.
Tunnin verran märkää viimaa jäällä on riittävästi, ja miehet saavat työnsä päätökseen. Paluumatkalla he vielä muistelevat sitä hetkeä, kun Junkala ensimmäistä kertaa kysyi Mönkköstä verkkojen laittoon.
Hän oli lintubongarina ja muutenkin innokkaana luontoihmisenä innostunut asiasta heti.
– Tällaiset harrastukset ovat nimenomaan töistä irtaantumista, eikä täällä tule mietittyä tutkittavia juttuja.
Miehille yhden kuhan ja muutaman lahnan saalis ei näytä olevan suurempi pettymys. Kun kalojen tiedetään liikkuvan tähän vuodenaikaan heikosti, heitä vetää jäälle jokin muu voima kuin suuren saaliin himo.