Moni sai lukea Elinan ja Karin 11.11.11 solmitusta avioliitosta lehdestä

Jyväskyläläiset Elina Kinnunen ja Kari Myöhänen olivat eläneet yhdessä kolmetoista vuotta, kun he päättivät mennä 11.11.2011 naimisiin. He kokivat, että iso hääjuhla ei ole heidän juttunsa, varsinkaan sellainen, jota suunnitellaan vuoden verran.

Kuokkalan kirkossa järjestettiin Yhdestoista hetki -häätapahtuma, jossa meni naimisiin yli 30 paria.

– Meillä oli ennen avioliittoa kriisi ja meinasi tulla ero. Kun pääsimme vaikean ajan yli, tuntui luontevalta mennä naimisiin. Avioliitto oli tavallaan sinetti, että jatkamme yhdessä, Elina Kinnunen kertoo.

– Olimme jo niin sanottu vanha pari ja senkään vuoksi emme halunneet isoja häitä. Koimme myös, että naimisiinmeno oli meidän kahdenkeskinen juttu. Emme kertoneet vihkimisestä kuin minun tyttärelleni ja hänen silloiselle poikaystävälleen. He olivat ne kaksi todistajaa, jotka piti olla, hän jatkaa.

Pappi Riku Bucht oli keskustellut aiemmin vihkipäivänä Elinan ja Karin kanssa, ja puhui alttarilla lyhyesti hääpareille. Pariskunta sanoo, että vaikka vihittäviä pareja oli paljon, vihkiminen oli silti sopivan henkilökohtainen.

Kirkossa Iltalehden toimittaja haastatteli heitä lyhyesti ja kahdesta hääparista oli myös kuvat lehdessä.

Tuore aviopari osti seuraavana aamuna häämatkalle ajaessaan Iltalehden ja näkivät kuvansa siinä. Sitten heille tuli kiire soittaa läheisille, etteivät he kuule ulkopuolisilta avioliitosta.

Kuuden ykkösen rivi oli myös pieni sytyke siihen, että naimisiin meneminen tuli mieleen.

– Olisimme voineet mennä naimisiin maistraatissakin, mutta kun kuulimme tästä vaihtoehdosta, se tuntui hyvältä. Numeroyhdistelmäkin on ainutlaatuinen. Sellaista ei ole ollut aikaisemmin eikä tule olemaan, Kari Myöhänen toteaa.

Kymmenessä yhteisessä vuodessa on ollut muutamia muutoksia; iloisia ja surullisia. Elina Kinnusen illanvietto postilaisten kesäpaikassa Haapaniemessä johti heidän elämänsä suurimpaan muutokseen.

– Isoin yllätys on ollut, että voimme asua tällaisessa paikassa, ja etenkin, että meillä on kaksi karvalasta. Asuimme Kuokkalanpellolla, mutta Kari innostui nopeasti tästä paikasta, kun se tuli myyntiin. Olin tyytyväinen kotiimme, ja sanoin, etten halua muuttaa korpeen. Nyt kommentti naurattaa. Kari veti kortin, että sinne voisit ottaa koiran ja minulla muuttui mieli nopeasti, Elina kertoo.

Taustalla on Karin koira-allergia ja vastaavasti Elinan eläinrakkaus. Hänen lapsuuden- ja nuoruudenkodissaan oli aina ollut lemmikkejä, ja koti ilman hännän huisketta tuntui oudolta. Nyt Haapaniemen taloa vartioivat 6-vuotias Juice ja 3-vuotias Niilo. Etätöitä parisen vuotta tehneen Kari Myöhäsen yksi tehtävä on ollut avata ”pojille” terassin ovea monta kertaa päivässä, kun heidän pitää tarkistaa pihamaan orava- ja lintutilanne.

Talon peruskorjaus yllätti pariskunnan.

– Olimme olleet aina sitä mieltä, että emme ole rakentajatyyppiä. Välillä hermot olivat kireällä, mutta remontissa oli yhdessä tekemisen fiilistä. Tuli tunne, että rakennamme yhdessä jotain konkreettista, ja se tuntui hyvältä. Uuteen kotiimme muutimme vuonna 2016, Elina Kinnunen kertoo.

He antavat muutaman hyväksi havaitun ohjeen 22.2.22 naimisiin meneville. Molemmat kannustavat puhumaan tunteista, niin hyvistä kuin huonoistakin.

– Arki alkaa usein pyöriä rutiinilla, ja välillä voisi miettiä mikä on tärkeää. Vanhempieni kuolema sai ajattelemaan, että ei kaiken tarvitse olla ihmeellistä, vaan normiarki on oikeasti aika ihanaa. Silloin olet onnellinen, Elina sanoo.

– Monelle arki tuntuu tylsältä, mutta sieltä elinvoima kuitenkin kumpuaa. Ei tarvitse olla jotain tosi ihmeellistä tai ajatella, että vielä kun tuon saisi, niin elämä olisi paremmin. Olisi se sitten materiaa tai ei-materiaalia.

J yväskylässä Kuokkalan kirkossa on Kaksin aina kaunihimpi -häätapahtuma 22.2.2022. Tähän mennessä tapahtumaan on varattu seitsemän vihkimistä ja yksi avioliiton siunaaminen.