Schildtin lukion urheilulinjan neljännen luokan opiskelijan Aada Koppelin, 19, herätyskello soi seitsemältä. Hän on asunut omillaan koko lukion ajan, joten nuoren urheilijan aikataulut ovat hänen omalla kontollaan.
– Syön aamupalaksi ruisleipää ja maitorahkaa hedelmillä tai marjoilla. Treenivehkeet kasaan, ja sitten Hipposhallille treenaamaan: punttia, heittoa tai lajikoordinaatioharjoituksia. Sen jälkeen koululle syömään ja tunneille. Illalla saattaa olla vielä toiset treenit, Koppeli kertoo.
Jyväskylän Kenttäurheilijoihin kuuluva Koppeli on harrastanut yleisurheilua lapsesta saakka. Moukari valikoitui hänen lajikseen vuonna 2016. Koppeli kuuluu Suomen Urheiluliiton valitsemaan 30 urheilijan Nuorten Team Finland -ryhmään, joten treenaaminen on totista totta.
– Keskimäärin minulla on kolme heittotreeniä ja lisäksi muita treenejä, yhteensä 8–10 kertaa viikossa. Lisäksi leirejä on Tampereella noin puolentoista kuukauden välein, Koppeli kertoo.
Viikon treeneistä kolme on aamuisin koulupäivän aikana.
Schildtin lukion urheilulinjalle päästäkseen peruskoulun päättötodistuksen alin hyväksytty keskiarvo on seitsemän. Hakuvaiheessa pisteytetään peruskoulun päättötodistus, urheilun lajiliiton antamat pisteet ja Schildtin lukion antamat pisteet.
Urheilulinjalla lukio suoritetaan yleensä 3–4 vuodessa riippuen omasta opiskelutahdista. Urheilulinjan opiskelijat suorittavat vähintään 24 opintopistettä urheiluvalmennuksen opintojaksoja pakollisina opintoina. Opiskelijoilla on oikeus vähentää pakollisten opintojen määrästä 16 opintojaksoa, mutta kuitenkin puolet joka oppiaineen pakollisista opintopisteistä täytyy suorittaa.
– Saamme käyttää kahdeksan pakollista kurssia urheiluun, mutta ylioppilaskirjoitukset hoidetaan silti normaalisti. Aika vaan pitää saada riittämään, Koppeli sanoo.
Helpotusta ylioppilaskirjoituksissa ei siis tule, vaikka opintojen rakenteessa urheilulla onkin oma paikkansa.
Lukas Wallinheimo, 16, opiskelee Schildtin lukion urheilulinjalla ensimmäistä vuottaan. Wallinheimo on harrastanut jääkiekkoa kolmevuotiaasta saakka. Nyt hän pelaa jääkiekkoa JYPin U18 SM-joukkueessa. Treenimäärä on miltei sama kuin Koppelilla, lisäksi viikonloppuisin on pelejä. Wallinheimolla on tavoitteena käydä lukio kolmeen vuoteen ja hakea sen jälkeen Denverin yliopistoon Yhdysvaltoihin.
– Se tarkoittaa, että pitää varmaan kesälläkin tehdä kursseja. Heinäkuussa on jääkiekosta omatoimijakso, joten silloin on mahdollista käyttää se aika vaikka kouluun, Wallinheimo kertoo.
– Denverin yliopistossa, jossa isänikin ( Sinuhe Wallinheimo) on joskus ollut, on oma seura jääkiekolle eli siellä voi opiskella yliopistossa ja tehdä jääkiekosta ammatin. Myös lääketieteellinen ammatti kiinnostaa.
– Sinne yliopistoon on aika vaikea päästä, pitää olla hyvä koulussa ja jääkiekkoakin pitää osata pelata. Koen, että mahdollisuus kuitenkin on, Wallinheimo sanoo.
Myös urheilulinjalla opiskelussa on omat haasteensa. Päivät ovat pitkiä ja vastuu sekä urheilun että opintojen edistymisestä on nuorella itsellään. Apua henkiseen jaksamiseen saa omalta urheiluseuralta.
– Seuran puolelta on mahdollista saada henkisen valmennuksen palveluita, jos kokee tarpeelliseksi. Olen käyttänyt niitä ja kokenut, että se on hyvä asia, Koppeli kertoo.
– Meilläkin on mahdollista saada henkistä valmennusta, mutta vielä sille ei ole ollut tarvetta. Voi olla, että jossain kohti tulee. On hyvä tietää, että sitä on saatavilla, Wallinheimo lisää.
Motivaatio omaan tekemiseen löytyy tulevaisuudesta.
– Uskon siihen, että kun teen hommia, niin joskus saavutan unelmani ja pääsen tekemään sitä mitä haluan. Tavoite olisi päästä lähitulevaisuudessa Suomen nuorten maajoukkueeseen, sitten miesten maajoukkueeseen. Unelma olisi tietenkin päästä pelaamaan myös maailmaan parhaaseen jääkiekkoliigaan, NHL:ään, sanoo Wallinheimo.
Aada Koppeli jatkaa moukarin heittämistä, mutta aikoo hakea myös opiskelemaan terveydenhoitoalalle.
– Jos miettii naisten moukarinheittoa, niin ei sillä itseään elätä. Kyllä sen ohella on pakko tehdä muutakin. Moukarinheitossa olisi kuitenkin hienoa päästä seitsemänkympin joukkoon, ja niin korkealle tasolle kuin vaan mahdollista, hän sanoo.