Tämä ei ole lähtöhaastattelu. Tehdään se heti selväksi, sillä Muuramen kunnanjohtajalta Ari Ranta-aholta tiedustellaan eläkkeelle jäämistä aika usein.
Utelut johtuvat ehkä yli 60 vuoden iästä tai siitä, että Ranta-aho selvisi vakavasta sairauskohtauksesta ja palasi viime kesänä töihin lähes vuoden sairausloman jälkeen.
Mutta nyt puhutaan kunnista ja niiden tulevaisuudesta.
– Kuntajohtajapäivillä vuonna 2005 puhuttiin, että on tulossa suuri kuntauudistus. Silloin ajattelin, että taisi jäädä ura aika lyhyeksi, edellisenä vuonna Muuramen kunnanjohtajaksi valittu Ranta-aho muistelee.
Kuntauudistus jäi soten jalkoihin ja unohtui. Nyt kun sote-uudistus vihdoin tapahtuu, uskoo Ranta-aho olevan kuntien vuoro uudistua.
– En halua olla tohtoroimassa tai neuvomassa, vaan tuomassa objektiivista virkamiesnäkemystä keskusteluun, vuodesta 1989 lähtien Muuramen kunnassa työskennellyt Ranta-aho korostaa.
Eteen tulee kysymys, onko oma valtuusto, hallitus ja virkamieskunta itseisarvo?
Mitä Ranta-aho sitten ajattelee kuntien tulevaisuudesta?
– Kuntakartta piirretään uusiksi 5–10 vuoden kuluessa, hän uskoo.
Hankalin tilanne tulee Ranta-ahon mukaan valtionosuuksien varassa toimiville ikääntyneen asuinrakenteen muuttotappiokuntiin, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät muualle.
– Kuntien tärkeimmiksi tehtäviksi jäävät varhaiskasvatuksen ja peruskoulun järjestämisen lisäksi elinvoimasta ja työpaikoista huolehtiminen, sillä ne tuovat verotulot ja pitävät palvelut pystyssä. Mutta eteen tulee kysymys, onko oma valtuusto, hallitus ja virkamieskunta itseisarvo? hän kysyy.
Ranta-ahon mielestä kuntien kannattaa vapaehtoisesti kartoittaa, missä ne voivat tehdä yhteistyötä. Kuntaliitokset hän näkee välttämättöminä, ellei itsenäisyyttä ansaitse.
Muistetaan koko ajan kuntalainen ja pidetään inhimillisyys mukana.
– Esimerkiksi Muurame on kasvava kunta, yritystoimintaan on panostettu paljon, valtionosuuksien määrä on pieni, palvelut on hyvin järjestetty ja elämme omillamme. Meillä on oikeutus itsenäisyyteen.
Sote-uudistuksessa Ranta-aho pitää tärkeimpinä asioina rahoituksen ja työvoiman riittävyyttä.
Sairastumisensa kautta terveyspalveluihin perusteellisesti vastikään tutustunut Ranta-aho pitää keskeisenä sitä, että yksittäisten kuntalaisten tarvitsemat palvelut saadaan turvattua. Juuri siihen tarvitaan rahaa ja työvoimaa.
– Sillä ei ole mitään merkitystä, tuliko jokaisesta kunnasta edustajaa aluevaltuustoon. Ei yksi edustaja muutenkaan saisi 69 valtuutetun joukossa yksin mitään aikaiseksi, hän toteaa.
Hyvinvointialueuudistus tuo samalla uuden hallinnon tason.
– Kun uutta hallintoa tulee, jostain pitäisi myös vähentää.
– Rahoituksesta pitäisi puhua rehellisesti, eikä vain luvata parempia palveluita. Maakuntavero on todennäköisesti valmisteilla, hän jatkaa.
Kustannusten Ranta-aho uskoo tavalla tai toisella nousevan, mutta verotustason kiristymistä tärkeämpänä hän pitää sitä, että kaikille taataan palvelut.
– Muistetaan koko ajan kuntalainen ja pidetään inhimillisyys mukana.