Oppilaanohjaus alkaa oppiaineena seitsemännellä luokalla. Silloin tehdään esimerkiksi itsetuntemukseen liittyviä harjoituksia ja tutustutaan lähipiirin ammatteihin.
– Osalle nuorista on vanhempienkin ammatti epäselvä ja mitä heidän työnkuvaansa kuuluu. Puhumme seiskalla myös oppimisen taidoista, ja nuori miettii millainen oppija hän on, onko lukija- vai tekijätyyppi. Kysyn myös jo seiskalla onko oppilas kiinnostunut ammatillisesta koulutuksesta vai lukiosta. Meitä on Kuokkalan yhtenäiskoulussa kaksi opinto-ohjaajaa, ja tapaamme kaikki 7-, 8- ja 9-luokkalaiset kerran vuodessa. Se on meille tärkeä asia, opinto-ohjaaja Jenni Pelkonen sanoo.
Kahdeksannella luokalla käydään läpi hyvinvointitaitoja ja tutustutaan siihen mitä tuleva opiskelu on.
– Kahdeksas luokka on nuoren kehityksen kannalta melko haavoittuvaista aikaa. Nuoret täyttävät silloin 15 vuotta. Teemme heidän kanssaan esimerkiksi unelmakarttoja, ja tutustumme toisen asteen koulutustarjontaan. Ennen koronaa teimme vierailuja eri työpaikoille ja yrityksiin, ja toivottavasti voimme tehdä niitä myös tulevaisuudessa.
Yhdeksännellä luokalla kaikki oppilaat käyvät syyslukukaudella ainakin yhden kerran opinto-ohjaajan luona. Jenni Pelkonen sanoo, että hänen luonaan saa käydä niin monta kertaa kuin haluaa keskustelemassa yhteisvalintaan liittyvistä tai itselle muista tärkeistä asioista.
Tänä vuonna yhteishaku alkaa 22.2. ja päättyy 22.3. Yhteisvalinta tehdään koulussa ja opinto-ohjaajien kanssa.
– Minulla on vanhempainillassakin vanhemmille tärkeä viesti: pitää tsempata koulunkäyntiin, mutta pitää myös hyväksyä se, mitä nuori itse haluaa opiskella. Tutkimusten mukaan vanhemmat vaikuttavat paljon nuoren koulutusvalintaan, ja nuoret kuuntelevat paljon vanhempia, Pelkonen toteaa.
Jenni Pelkonen kertoo kysyvänsä nuorilta 9-luokalla mikä heitä eniten kiinnostaa tällä hetkellä.
– Kun mietimme yhteishakua, korostan, että kyse ei ole loppuelämän valinnasta. Uusiin ammatteihin ja koulutuksiin voi hakea myöhemmin, sillä Suomessa ei ole koulutuksellisia umpikujia. Laajennettu oppivelvollisuus takaa kaikille opiskelupaikan peruskoulun jälkeen. Huolta aiheuttavat kuitenkin oppilaat, joilla on paljon poissaoloja. Opona miettii paljon, kuinka he kiinnittyvät jatkossa toisen asteen opintoihin.
Pelkonen jatkaa, että uuden elämänvaiheen tuomat ajatukset vaihtelevat nuorilla paljon.
Osa nuorista ahdistuu selvästi, kun pitää miettiä tulevaisuuden suunnitelmia, ja toisilla on selkeät kuviot valinnoille. Hän on huomannut, että jos perheessä on isompia sisaruksia jo toisella asteella, uusi vaihe ei tunnu niin isolta.
Jenni Pelkonen kokee tekevänsä merkityksellistä työtä, vaikka työ vie välillä voimia. Henkilökohtaisissa keskusteluissa hän varaa aikaa yhteen keskusteluun 45 minuuttia.
– Koen tärkeäksi ennen kaikkea nuoren kiireettömän kohtaamisen. Luottamussuhde rakentuu kiinnostuksen, kuuntelemisen, kysymisen, kunnioituksen ja kannustamisen pohjalle.
Oppilaat puhuvat Jaana Pelkosen mukaan monesti hyvinkin henkilökohtaisia asioista. Se kertoo siitä, että heillä on valtava tarve aikuisen kohtaamiselle.
– Kysyn aina kaikilta oppilailta, kun he käyvät luonani, että jos sinulla on jokin huoli tai murhe, onko sinulla joku kenelle voit siitä puhua. Annan vinkkejä, jos ei ole. Välillä työhuoneessani itketään ja välillä nauretaan, Jenni Pelkonen sanoo.
