Ruokalähetti Amaya Hundal: ''Suomalaiset ovat todellakin pizzakansaa''

Kun Amaya Hundal, 22, muutti perheensä mukana Suomeen ollessaan 10-vuotias, matkapuhelimet eivät olleet vielä kaikkien arjessa.

– Muistan ensimmäisen päivämme Jyväskylässä, kun isäni ja minä menimme ulos etsimään paikallista kauppaa. Törmäsimme naiseen ja pysähdyimme kysymään, missä kaupat ovat. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, mutta nainen ymmärsi sanan ’’shop’’. Hän poimi kepin lähistöltä ja piirsi lumeen pienen kartan, joka johdatti meidät Prismaan, Hundal kertoo.

Vuosien saatossa Jyväskylästä on tullut intialaisen naisen koti, ja nyt Hundal opiskelee Jyväskylän yliopiston maisterilinjalla kansainvälistä rahoitusta ja tekee kahta työtä: arkisin hän työskentelee osa-aikaisesti paikallisessa start up -yrityksessä ja viikonloppuisin Foodoran lähettinä.

Ruokatilauksia tehdään pääosin puhelimilla, ja tilaukset löytävät perille GPS-paikannusjärjestelmän avulla.

– Niin kauan kuin pizza valmistetaan kebabravintolassa, suomalaiset ovat todellakin ’’pizzakansaa’’. Itse asiassa pizzojen ja kebabruokien välillä on kova kilpailu, mutta molempia tilataan yleensä samoista ravintoloista, joten en usko, että yrittäjille aiheutuu kilpailusta haittaa, Hundal kertoo ja naurahtaa.

Ruokalähetit ovat lisääntyneet Jyväskylän katukuvassa viime vuosina, kun ravintoloiden annoksia kuskaavat Woltin ja Foodoran kaltaiset palvelut rantautuivat Jyväskylään. Valtaosa läheteistä on ulkomaalaistaustaisia miehiä. Amaya Hundal edustaa työssään naisvähemmistöä, eikä kielitaitokaan ole hänelle haaste: suomen ja englannin lisäksi hän puhuu hindiä.

Suomi ei ole aivan helppo kieli varsinkaan aikuisille.

Amaya Hundal

Hundal on työskennellyt Foodoran lähettinä vuodesta 2018, välillä myös kuskien tiiminvetäjänä.

– Olin juuri lopettanut työharjoittelun ja etsin muita keinoja ansaita rahaa, kun Foodora rekrytoi aktiivisesti. Päätin hakea.

Hundal työskentelee freelancerina. Hänen palkkansa määräytyy sen mukaan, paljonko toimituksia on tai tuntikohtaisesti minimipalkkana, jos päivä on hiljainen. Ruokalähettien asemasta työmarkkinoilla on keskusteltu, etenkin siitä, ovatko lähetit työntekijöiden vai yrittäjien asemassa. Pieni osa Foodoran läheteistä on työsuhteessa.

– Teen töitä, kun pystyn ja minulle sopii. Työskentelen yleensä viikonloppuisin, iltapäivällä tai iltaisin. Muutaman tunnin työvuoron aikana tulee yleensä noin 9–12 tilausta. Lähtöalueeni on tietysti keskusta, mutta koska käytän työssä omaa autoa, teen toimituksia myös esimerkiksi Halssilaan ja Palokkaan, Hundal sanoo.

Perjantai- ja lauantai-illat ovat yleensä kiireisimpiä.

– Samoin sunnuntaipäivät, kun ihmiset ovat toipuneet edellisen yön hulinoista tai pitävät vain kunnon vapaapäivää.

Kuljetusten nopeuteen vaikuttaa moni asia.

– Suhteellisen normaaleissa olosuhteissa minulla menee noin 15–30 minuuttia tilauksen noutoon ja toimittamiseen riippuen tilauksen valmistumisesta, etäisyydestä ja liikenteestä.

Yleisesti ottaen suomalaiset ovat kohteliasta kansaa. Negatiivista palautetta on tullut vain harvoin.

– On luonnollista olla hieman kiukkuinen, jos tilaus myöhästyy ja ruoan matka vatsaan kestää odotettua kauemmin, Hundal tietää.

Ruokaa tilataan yleensä kotiovelle, ja tilauksen etenemistä voi seurata sovelluksen kautta. Koronaepidemian aikana toimituksia on tehty pääosin ilman kontaktia ovien taakse.

– On jo jonkin aikaa siitä, kun olen ollut kunnolla kasvokkain vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Mutta aina tulee kohtelias ”kiitos”, jos asiakas avaa oven, kun olen vielä poistumassa tiloista, tietysti turvallisen etäisyyden päästä.

Amaya Hundal muutti Jyväskylään alun perin hänen isänsä työpaikan takia. Perhe oli asunut aiemmin myös Skotlannissa ja Singaporessa. Hundalin mielestä töiden löytäminen maahanmuuttajan näkökulmasta Suomesta on myös paljon kiinni siitä, miten asiaan itse suhtautuu.

– Kieli on tietysti suuri ongelma maahanmuuttajille; suomi ei ole aivan helppo kieli varsinkaan aikuisille, jotka ovat ylittäneet oppimisiän huippunsa. Uskon kuitenkin, että esimerkiksi korkeakoulut tarjoavat nuorille näkyvyyttä muun muassa harjoittelumahdollisuuksien kautta. Nykyään, kun yritykset haluavat laajentua entistä enemmän kansainvälisesti ja start up -yritykset ovat myös ulkomaalaisten, erityisesti opiskelijoiden aloittamia, suomen kieltä osaamattomille avautuu enemmän työmahdollisuuksia.

– Itse tykkään työskennellä numeroiden ja teknologian parissa, joten unelmatyöni olisi sellainen, joka yhdistäisi nämä kaksi asiaa, hän sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut