Kaksikymmentä vuotta jäätävässä työssä

Jäädyttäjä Juha-Matti Kinnunen seuraa Mankolan ulkojään käyttöä. Eetu Salmi

Eetu Salmi

– Näen lasten ilon, kun menen jäädyttämään heille ulkojäitä. He menevät jonnekin syrjemmälle, katsovat sieltä töitäni ja odottavat kiltisti jopa tunnin, jotta pääsevät taas jatkamaan pelejään.

Näin 39-vuotias laukaalainen Juha-Matti Kinnunen kuvailee tyytyväisiä ilmeitä, jotka ovat pitäneet hänet kahdenkymmenen vuoden ajan jäädytystöiden parissa. Kinnunen on ajanut koneilla pikkupojasta asti, ja ensimmäisiä lumitöitä hän sai tehtäväksi jo ala-asteikäisenä.

– 15-vuotiaana suoritin T-kortin, ja sen jälkeen olen tehnyt lähes täyspäiväisesti hommia koneiden kanssa.

Kinnunen jäädytti luisteluratoja ensimmäiset kymmenen vuotta työntekijänä, ja toiset kymmenen vuotta hänellä on ollut oma yritys, Koneurakointi J-M Kinnunen Oy. Se työllistää nykyään kolmetoista ihmistä.

– Meille kuuluu lähes kahdenkymmenen ulkojään jäädytys Palokan ja Tikkakosken alueilla, minkä lisäksi viemme lumia pois kaupungista ja hiekoitamme sekä auraamme katuja.

Kesäisin Kinnunen ja hänen yrityksensä keskittyy maanrakennukseen, kuten talojen pohjiin, pihoihin, viherrakentamiseen, moottoriteihin sekä erilaisiin seulontatöihin.

Kinnusen yrityksen kuorma-autot voivat siirtää kaukaloille jopa 100 000 litraa Jyväsjärven vettä päivässä.

– Vesi haetaan Keljonlahden voimalaitokselta tai Rauhalahdelta, josta on mahdollisuus saada sitä myös lämpimänä. Lämmin vesi sulattaa jään päälle kasaantuneen lumen, jolloin pinnasta tulee tasaisempi.

Kinnunen kertoo, että tänä vuonna luistelukausi on voitu aloittaa poikkeuksellisen aikaisin, sillä alkutalven pakkaset olivat suotuisia jäädytykselle.

– Plussakeliä emme toivo, ja paras lämpötila on mielestäni viiden ja kymmenen pakkasasteen välillä. Sitä kylmemmässä vesi jäätyy liian nopeasti ja jää epätasaiseksi. Joka tapauksessa kaupungin kone käy vielä höyläämässä pinnan.

Vettä pursuava jäänpinta on kuorma-autoille liukas, ja Kinnusen mukaan hieman haastava ajettava. Mies on välillä viettänyt kuorma-auton ratissa pitkiä tunteja, sillä jään rakentamisvaiheessa vettä lisätään välillä kolmekin kertaa päivässä samalle paikalle.

Nykyään letkutustyöt ovat Kinnusen osalta vähentyneet yrityksen johtamiseen liittyvien tehtävien tieltä, mutta samalla alalla hän aikoo pysyä jatkossakin.

– Joulun alla mittari näytti kahtakymmentä astetta pakkasta, ja jäillä meni silti useampia luistelijoita. On aina mukava nähdä, että kylmä ilma ei estä nykyajan lapsia ulkoilemasta.

Vielä lisäksi

Ulkoiletko työpäivän jälkeen?

Olen pihalla kotonakin, teen lumitöitä ja ulkoilen. Veden kanssa läträtessä tuppaavat saappaat ja rukkaset kastumaan melko usein. Katson silloin esimerkiksi Rekkakuskit jäällä -ohjelmaa, sillä se on melkein yhtä jännittävää kuin tämä luisteluratojen teko.

Onko sinulla jäähän liittyviä harrastuksia?

Joskus on tullut kurvailtua jäällä, milloin milläkin pärisevällä laitteella, ja moottoriurheilu kiinnostaa monellakin tapaa. Meillä on rannassa pieni rata, ja siinä voi luistella, kurvailla pienillä mönkijöillä, lennättää leijaa tai hiihtää. Mielestäni jää on parasta kesäkuumalla lasissa, miksei myös talvella.

Tympäiseekö työ koskaan?

Harvassa ovat sellaiset päivät, että oikein harmittaisi, sillä meillä on mukavia työntilaajia ja -tekijöitä. Peltivaurioita välillä sattuu, mutta ainahan jotain pientä käy, kun paljon tekee.

Kommentoi