Hermot sanovat taistele tai pakene; korona on tuonut jatkuvan epävarmuuden elämään

Liki kahden vuoden ajan päivän puheenaihe on ollut korona. Epidemiasta tiedotetaan päivittäin, jopa tunnin välein eri medioissa. Jyväskylän yliopiston psykologian apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri sanoo, että Suomen historiassa pitää luultavasti mennä sota-aikaan asti, jotta löytyy samankaltainen kaikkia suomalaisia koskettava poikkeustila.

– Pandemia ei tietenkään vertaudu suoraan sota-aikaan, sillä se olisi sodan eläneiden ihmisten aliarvioimista. Silti voidaan sanoa, että kaikki arkipäiväinen tekeminen on koko ajan vaakalaudalla, kuten sota-aikanakin. Meillä on nytkin näkymätön vastustaja, joka kohtelee meitä ennustamattomasti. Vakavan sairastumisen uhka leijuu jokaisen yläpuolella eikä tiedetä kehen se osuu, Kykyri toteaa.

Pandemian vuoksi arkielämän suunnittelun aikajänne on olematon tai sitä ei ole ollenkaan. Riippumatta siitä, pysyykö itse terveenä, suunnitelmat voivat muuttua nopeasti. Se aiheuttaa ihmisille pitkäkestoista kuormitusta.

– Tuore tutkimus tuo selvästi esiin, että epävarmuus ja pelko lisäävät yleistä stressiä ja ahdistuneisuutta tulevaisuuteen liittyen. Se tekee meidät haavoittuviksi ja vaikuttaa hyvinvointiimme. Jotta voimme elää elämäämme energisesti, tuotteliaasti ja nautinnollisesti, meillä täytyisi säilyä usko tulevaisuuteen ja usko siihen, että elämä kantaa. Päivästä toiseen jatkuva epävarmuus alkaa helposti virittää epämukavia psykologisia tuntemuksia ja riskitekijöitä. Pitkäkestoinen stressi näkyy myös fyysisesti, Kykyri kertoo.

Moni käyttää sanontaa nyt meni hermot, ja jatkuva epävarmuus saakin pahimmillaan kehossa aikaan hermostollisen hälytystilan.

– Autonominen hermosto toimii siten, että siinä on kaksi haaraa. Sympaattinen hermosto valmistaa meidät toimintaan eli se on taistele tai pakene-hermoston osa. Parasympaattinen osa on aktiivinen, kun levätään ja rentoudutaan. Näiden kahden hermoston pitäisi olla hyvässä tasapainossa, jotta ne aktivoituvat sopivasti vuorotellen. Pitkäkestoinen kuormitustilanne kutsuu esiin sympaattista aktivaatiota, koska meidän pitää olla tavallisessa arjessakin koko ajan vähän tavallista enemmän valppaana, Virpi-Liisa Kykyri kertoo.

Hänen mukaansa rytmi saattaa nyt häiriintyä.

– Yölläkään ei saa nukuttua kunnolla, kun seuraavan päivän huolet ovat jo mielessä, vaikka ei tapahtuisi mitään kummallista. Ihmisillä on mielessä koko ajan tieto, että pitää olla valmis muuttamaan suunnitelmia nopeasti.

Omaa oloaan helpottamaan Virpi-Liisa Kykyri neuvoo ottamaan käyttöön keinoja, jotka ovat aikaisemmin auttaneet vaikeissa tilanteissa.

– Kaikilla on yksilöllisiä asioita, jotka ovat tärkeitä, ja jotka tekevät elämästä elämisen arvoista tai jotka pitävät kiinnostusta ja optimismia yllä. Ihmisen mieli on siitä hämmästyttävä, että voimme oman mielen sisällä kuvitella vaikka minkälaisia maailmoja ja palauttaa mieleen ihania tilanteita ja haaveilla tulevista asioista. Hengitys- ja rentoutusharjoitusten avulla voimme aktivoida hermoston parasympaattista osaa ja auttaa itseämme rauhoittumaan.

Hänen mukaansa olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä nyt voi tehdä, sillä edelleen on paljon asioita, joita voi tehdä.

– Toivon, että kaikki pitäisivät tällaisena aikana mielessä ajatusta siitä, miten voisin ilahduttaa tai auttaa jotain ihmistä. Hyvin monissa tutkimuksissa on tullut esiin, että elämän tyytyväisyyden kokemista on enemmän ihmisillä, jotka tunnistavat, että he voivat olla avuksi muille, Kykyri toteaa.

Henkilökohtaista

Olet apulaisprofessori; oletko vähemmän hajamielinen kuin professorit?

Professorin valintakriteereissä olen täyttänyt hajamielisyyden kriteerit jo ajat sitten. Se liittyy siihen, että olen ollut lapsesta saakka hyvä uppoutumaan asioihin. Jos vaikkapa luen, en näe enkä kuule mitään ympärilläni. Perheenjäsenet ovat huomauttaneet, että minulle on kyllä kerrottu asioita, mutta en ole kuullut niitä. Pidän tapaamiset kalenterissa, etten unohda niitä.

Onko korona-aika saanut sinut harrastamaan jotain uutta?

Pidän matkustelusta ja viime aikoina olemme harrastaneet mieheni kanssa kotiseutumatkailua. Läheltä löytyy kivoja kohteita ja hienoja luontoelämyksiä. Monia harrastuksia on ollut tauolla koronan takia. Esimerkiksi kuoroharjoitukset ovat olleet viimeisen kahden vuoden aikana harvinaista herkkua.

Yliopistossa työskenteleville tämä on yhteinen kokemus, että on tehty paljon töitä etänä. Se on hitaampaa ja työn tekeminen on vienyt enemmän aikaa.

Mikä on vahvin ominaisuus luonteessasi?

Sinnikkyys ja peräänantamattomuus. Olen myös empaattinen ja yhdistän näitä ominaisuuksia varsinkin näinä aikoina.

Miten rentoudut?

Siinä olen hyvä. Jos minulla on kaksi tuntia vapaata, minulla on kaksi tuntia vapaata, ja otan rennosti. Musiikki ja musiikin tekeminen ovat tärkeitä sekä luonnossa liikkuminen ja lastenlasten kanssa touhuaminen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut