Tammikuussa pidettävissä aluevaaleissa on muutamia asioita eri tavalla kuin vaikkapa kuntavaaleissa tai valtiollisissa vaaleissa. Aluevaaleissa on vaalipiirinä Keski-Suomen hyvinvointialue, kun valtiollisissa vaaleissa se on Keski-Suomen vaalipiiri.
– Uutta on sekin, että ehdokaslistojen yhdistelmään merkitään kotikunta, vaikka sillä ei ole sinänsä merkitystä, koska aluevaaleissa saa äänestää oman hyvinvointialueen ehdokkaita, Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsen, aluevaalilautakunnan 1. sihteeri Pauliina Mäenpää sanoo.
– Kotikunnan lisääminen listaan tuo lisäpituutta ehdokaslistojen yhdistelmään. Lista on varsin laaja lakana, kun sen kaksi sivua asetetaan äänestyskoppiin vierekkäin. Näin korona-aikana äänestäjän kannattaa miettiä jo valmiiksi ketä äänestää, niin ei mene aikaa ehdokkaan numeron etsimiseen 630 ehdokkaan joukosta. Näin kuluu vähemmän aikaa äänestyspaikalla. Ehdokkaiden suuri määrä on joka tapauksessa Keski-Suomessa hieno saavutus.
Ensimmäiset aluevaalit suoritetaan erillään kuntavaaleista. Aluevaltuuston ensimmäinen kausi tulee olemaan vajaat neljä vuotta, kun seuraavat vaalit ovat kuntavaalien yhteydessä vuonna 2025.
Vaalitulos ratkeaa suorilla vaaleilla. Valituiksi tulevat ne ehdokkaat, jotka äänimääränsä ja sen mukaan määräytyvän vertauslukunsa myötä saavat eniten ääniä.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että vaalit voidaan järjestää koronasta huolimatta. Epidemia oli läsnä jo kuntavaaleissa.
– THL on arvioinut, että tämä on vähäisen riskin toimintaa. Äänestäjät ovat saaneet viime kesäkuun kuntavaaleihin verrattuna rokotteita hyvin jo useamman kierroksen. Kuntavaaleissa oli Jyväskylässä ulkoäänestyspaikka Hipposhallin luona, ja samoin on myös aluevaaleissa.
Mahdolliset kokoontumisrajoitukset eivät koske vaaleissa äänestämistä. Äänestäminen on jokaisen äänioikeutetun lakisääteinen oikeus, eikä koronapassia kysytä äänestyspaikalla.
– Karanteenissa tai eristyksessä olevan äänestäminen on mahdollista vaalipäivänä äänestyspaikan pihalla tai ennakkoäänestysaikana kotiäänestyksessä tietyin edellytyksin ja erityisiä turvajärjestelyjä noudattaen. Näistä vaihtoehdoista voi kysyä lisätietoa oman kunnan keskusvaalilautakunnalta, Pauliina Mäenpää selventää.
Ennakkoäänestysaika on viikon verran 12.–18.1. eli ei kahta viikkoa, kuten viime vuonna kuntavaaleissa.
Pauliina Mäenpää kertoo, että vaaleissa saa äänestää vain kerran. Joskus joku yrittää äänestää kahdesti.
– Se saattaa olla tahallista tai sitten ei ymmärretä ennakkoäänestysmääritelmää. Suomessa on sähköinen äänioikeusjärjestelmä eli äänestäjä ei voi äänestää kahta kertaa. Nämä ovat kuitenkin hyvin poikkeuksellisia tilanteita. Kyse ei ole vain siitä, että olisiko henkilön muistissa vikaa. Kaikille ei ole selvää, että ennakkoäänestys on vain vaihtoehto vaalipäivän äänestykselle.
Mäenpää muistuttaa varsinkin hiljattain muuttaneita tarkistamaan saamastaan äänioikeusilmoituksesta, mikä on varsinaisen äänestyspäivän äänestyspaikka.
– Aina tulee tilanteita, että henkilö yrittää vaalipäivänä äänestää väärässä äänestyspaikassa. Äänestysaluerajat voivat yllättää. Vaalipäivän äänestyspaikka kannattaa tarkistaa äänioikeusilmoituksesta. Mikäli on muuttanut 3.12.2021 jälkeen, vaalipäivän äänestyspaikka määräytyy aiemman asuinpaikan mukaisesti. Ennakkoäänestyksessä voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa, Pauliina Mäenpää sanoo.
Äänioikeutettuja Keski-Suomen hyvinvointialueella on 221 916. Vaalipäivän äänestyspaikkoja on Keski-Suomessa 78.