Meneillään olevan sote-uudistuksen keskeinen tavoite on taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Teema hallitsee myös Keski-Suomessa pisimmät ehdokaslistat keränneiden puolueiden viestiä uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista. Mutta poliitikot lisäävät tavoitteeseen myös nopeuden.
– Perusterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon pitää päästä seitsemässä päivässä hoidontarpeen arvioinnista. Hoitolupaus koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia, sanoo sosialidemokraattien järjestötyöntekijä Merja Närhi.
Sukkeluudesta puhuvat myös perussuomalaiset ja Liike Nyt.
– Nopea hoitoonpääsy pitää turvata pitämällä perusterveydenhuollon palvelut lähellä asukkaita ja kehittämällä liikkuvia palveluita, linjaa perussuomalaisten paikallinen vaalipäällikkö Janne Luoma-aho.
– Tuemme Kela-korvausten nostoa ja palvelusetelien käytön laajentamista, jotta ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon ja jonoja saadaan purettua, sanoo Liike Nytin Markus Lahtinen.
Keskustasta kiteytetään, että yhdellä yhteydenotolla pitää päästä oikea-aikaiseen hoitoon.
Lähipalvelut ovat erityisen lähellä keskustan sydäntä.
– Jokaiseen kuntaan tarvitaan vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, linjaa keskustan Keski-Suomen toiminnanjohtaja Sinikka Varila.
Kuntakohtaisten sote-asemien puolesta puhuu myös Valta kuuluu kansalle -puolue, joka haluaa säilyttää sote-pisteen jokaisessa kunnassa
– Fyysisen kohtaamisen mahdollisuus sote-henkilökunnan kanssa on turvattava, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta tai kykyä hyödyntää digitaalisia palveluja, sanoo puolueen hallituksen jäsen Esa Kekäläinen.
Myös kristilliset nostaa tärkeimpiin teemoihinsa palveluiden saamisen läheltä, mutta tarkentaa, että tavoite sisältää myös liikkuvien palveluiden ja etävastaanottojen hyödyntämisen.
Vasemmistoliitto kannattaa alueellisia lähipalveluita ja panostaisi ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin. Vihreistä muistutetaan, että ennaltaehkäisevä työ säästää myös kustannuksia. Samaa seikkaa sivuaa vastauksessaan myös demarit.
Vasemmistoliitto, kommunistit ja vihreät pitävät tärkeinä, että terveyspalvelut tuottaa julkinen, ei yksityinen palveluntuottaja.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee perustua vahvaan julkiseen palvelutuotantoon, jota voidaan täydentää yksityisten toimijoiden, kuten yritysten ja kolmannen sektorin, tuottamilla palveluilla, linjaa Veikko Ahola (vihr.)
Perussuomalaiset ja kokoomus ovat huolissaan verotuksesta.
Janne Luoma-aho (ps.) linjaa, ettei puolue halua maakuntaveroa nyt eikä tulevaisuudessa.
– Vastustamme maakuntaveroa. Työn verotusta ei saa enää kiristää. Kenenkään kokonaisverotus ei saa nousta, sanoo puolestaan kokoomuksen Eeva-Kaisa Rouhiainen.
Liike Nytin ja Valta kuuluu kansalle -puolueen riveissä korostetaan resurssien ohjaamista lähemmäs hoitotyötä ja kauemmaksi hallinnosta.
– Koemme tärkeäksi, että hyvinvointialueen rahat ohjataan hoitoon ja palveluihin, ei hallintoon, linjaa Markus Lahtinen (liik.).
– Rahoitus on käytettävä hoitajien ja lääkäreitten lisäämiseen sekä pelastustoimen resurssien turvaamiseen. Ei byrokratian kasvattamiseen, hallintohimmeleihin tai suojatyöpaikkojen perustamiseen, Esa Kekäläinen (vkk.) toteaa.
Kristillisdemokraatit kantavat huolta työvoiman saatavuudesta. Marika Visakorven mukaan on kiinnitettävä huomiota hoitotyön veto- ja pitovoimaan sekä työhyvinvoinnin parantamiseen.
Samaa mieltä ovat demarit. Myös keskusta nostaa henkilöstön työolosuhteiden parantamisen keskiöön.
Valta kuuluu kansalle -puolue pitää lisäksi tärkeänä, että uusi hallintoelin valvoo myös maakunnan etua.
– Aluevaltuuston tärkein tehtävä on puolustaa Keski-Suomen etuja. Novan erikoissairaanhoito on pidettävä tiukasti nykyisellä tasollaan. Naapurialueet kyllä vievät minkä irti saavat, Esa Kekäläinen uskoo.
Suur-Jyväskylän Lehti kysyi joulun alla ehdokasmäärällä mitattuna Keski-Suomen hyvinvointialueen suurimmilta puolueilta, mitä ne pitävät tärkeimpinä asioina uudistuksessa. Juttu on koostettu puolueiden lähettämistä vastauksista.