Luontomuseon vaihtuvien näyttelyiden tilassa avautui marraskuussa Tutkijankammio-niminen omatoimityöpaja, jossa voi kokeilla, millaista olisi olla tutkija.
– Halusimme ideoida työpajan, jossa kävijät pääsevät itse testaamaan ja tutkimaan. Yleensähän museoissa ei saa koskea mihinkään, kertoo intendentti Tanja Koskela.
Tutkijankammiossa museokävijät pääsevät muun muassa tutkimaan hyönteisiä ja preparaatteja suurennuslaseilla ja erilaisilla mikroskoopeilla, testaamaan lajimäärityskaavojen käyttöä, pohtimaan pölytystä ja kokoamaan laminoiduista kuvista mieleisiään hyönteisiä.
Osallistavien osioiden lisäksi esillä on runsaasti katseltavaa, kuten julisteita, opetustauluja ja vintagehenkistä vanhaa tutkimusvälineistöä. Selailtavaksi on tuotu myös aiheeseen liittyviä kirjoja.
Koskela iloitsee siitä, kuinka hyvän vastaanoton Tutkijankammio on tähän mennessä saanut.
– Työpaja sopii kaikenikäisille. Toivon, että voisimme jatkossa ottaa vastaavan vaihtuvan omatoimityöpajan osaksi vuosittaista näyttelykalenteriamme, Koskela pohtii.
Tutkijankammion ideana on myös taustoittaa, mitä luonnontieteelliset kokoelmat ja aineistot voivat kertoa, ja millainen merkitys niillä on tutkimus- ja opetuskäytössä. Samalla paneudutaan kokoelmien historiaan.
– Jyväskylän yliopiston tiedemuseon luonnontieteellisissä kokoelmissa on reilut 310 000 näytettä, joista valtaosa on hyönteisiä, pääasiassa perhosia ja kovakuoriaisia, Koskela kertoo.
Tiedemuseon kokoelmien vanhimmat näytteet ovat peräisin 1800-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Kokoelmiin kuuluu esimerkiksi Uno Cygnaeuksen ja Lars Levi Laestadiuksen keräämiä näytteitä. Kokoelmat täydentyvät jatkuvasti, ja lahjoituksena tulee sekä yksittäisiä näytteitä että suurempia kokonaisuuksia.
– Joinain vuosina näytteitä tulee muutamia satoja tai tuhansia, välillä kokoelmamme täydentyvät vuodessa jopa kymmenillätuhansilla näytteillä, Koskela sanoo.
Tutkijankammio-omatoimityöpaja, Luontomuseo, 11.11.2021−27.2.2022