Puolueet uskovat, että äänestysinto herää, kun tieto tavoittaa

Tammikuussa Keski-Suomessa valitaan 69 aluevaltuutettua päättämään koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen palveluista.

Uusien, maakuntien rajoja noudattavien hyvinvointialueiden ensimmäisten vaalien äänestysintoa on vaikea ennustaa, sillä ihmisille tuttujen kuntavaalienkin äänestysaktiivisuus on laskenut kerta toisensa jälkeen.

Puolueissa uskotaan, että kiinnostus vaaleja kohtaan kasvaa ja äänestysinto herää, kunhan tieto aluevaaleista tavoittaa ihmiset. Tähän tarvitaan aktiivisia ehdokkaita ja mediaa.

– Aluevaaliehdokkaiden ja median pitää yrittää kertoa mistä asioista aluevaltuusto päättää ja kuinka kuntalaiset voivat vaikuttaa tulevaisuuden palveluiden järjestämiseen äänestämällä aluevaaleissa, sanoo Keski-Suomen perussuomalaisten vaalipäällikkö Janne Luoma-aho.

Samaa mieltä on kristillisdemokraattien Marika Visakorpi, joka kiteyttää myös uudistuksen sisällön:

– Kyse on sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtymisestä hyvinvointialueen tuotettavaksi, jotta asukkaille voitaisiin tuottaa entistä saumattomammin ja tasalaatuisemmin kyseiset palvelut koko maakunnan alueella.

Uudessa hallintohimmelissä ei ole mitään kiinnostuksen aihetta. Mutta kun keskustelu siirtyy ihmisten arkeen ja lähipalveluihin, kiinnostuksen tulisi viimeistään herätä.

Eeva-Kaisa Rouhiainen

– On tärkeää, että ihmisille annetaan mediassa ja vaalikentillä riittävästi tietoa aluevaaleista. Erityisesti siitä, kuinka tärkeät aluevaalit ovat, toteaa puolestaan Liike Nytin Markus Lahtinen.

Kokoomuksesta todetaan suoraan, että uusi hallinnon taso ei kiinnosta, mutta siellä päätettävät asiat sitäkin enemmän.

– Uudessa hallintohimmelissä ei ole mitään kiinnostuksen aihetta. Mutta kun keskustelu siirtyy ihmisten arkeen ja lähipalveluihin, kiinnostuksen tulisi viimeistään herätä, toteaa Eeva-Kaisa Rouhiainen (kok.)

Myös demareissa uskotaan, että itse asia saa uurnille.

– Kun ihmiset ymmärtävät, että näissä vaaleissa päätetään meille kaikille hyvin tärkeistä asioista, uskon heidän kiinnostuvan vaaleista, kiteyttää Merja Närhi (sd.)

Puolueista muistutetaan tilaisuuden tullen, että vain äänestämällä asioihin voi vaikuttaa.

– Kuten kuntaliitoksissa, niin sotessakin vannotaan vahvempiin hartioihin, mikä on merkinnyt palvelujen keskittämistä ja häviämistä reuna-alueilta. Siellä etenkin pitäisi aktivoitua äänestämään ja tehdä se oikein, ­toteaa Riitta Tynjä (skp.).

– Kyseessä on valtavan suuri lakimuutos ja vain äänestämällä voi vaikuttaa siihen, miten ja missä palvelut tullaan tulevaisuudessa järjestämään, sanoo puolestaan Merja Närhi.

Aluevaalit

Ehdokkaita 15 eri puolueesta

Tammikuun aluevaaleissa on ehdolla 630 keskisuomalaista ehdokasta seuraavista puolueista:

Vihreä liitto (86 ehdokasta)

Kansallinen Kokoomus (86)

Vasemmistoliitto (86)

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (86)

Suomen Keskusta (85) (vaaliliitto KESK + RKP)

Perussuomalaiset (82)

Suomen Kristillisdemokraatit (68)

Valta kuuluu kansalle (22) (vaaliliitto SKE + KRIP + VKK)

Liike Nyt (12)

Suomen Kommunistinen Puolue (5)

Siniset (4)

Kristallipuolue (3) (vaaliliitto SKE + KRIP + VKK)

Suomen Kansa Ensin (3) (vaaliliitto SKE + KRIP + VKK)

Eläinoikeuspuolue (1)

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (1) (vaaliliitto KESK + RKP)

Ennakkoäänestys alkaa 12.1.

Päättäjät

Tarvitaan alan, alueen ja hallinnon osaajia

Moni puolue kertoo, että heidän aluevaaliehdokkaiden joukossa on sote- ja pelastusalan ammattilaisia. Alan tuntemus ei kuitenkaan ole ollut edellytys ehdokkuudelle eikä se yksin edes riitä.

– Sote-tausta ei ollut vaatimus aluevaaliehdokkuudelle, vaan tarkoitus on saada mahdollisimman laaja-alaisesti ihmisiä mukaan erilaisilla elämän- ja työkokemuksilla, sanoo perussuomalaisten Janne Luoma-aho.

– Tarvitaan päätettävistä asioista kiinnostuneita ja päätöksentekoon valmiita ihmisiä. Asiantuntemus on luonnollisesti eduksi, mutta olemme korostaneet kaikkien kansalaisten valmiutta ryhtyä päättäjiksi, toteaa puolestaan vihreiden Veikko Ahola.

– Joukossa täytyy olla substanssiosaamista palveluista, mutta myös osaamista hallinnosta ja henkilöstön aseman turvaamisesta, kertoo Merja Närhi (sd.).

Keskustan Sinikka Varila lisää ominaisuuslistaan myös yhteistyökykyiset sekä eri ikäiset ihmiset.

Kristillisdemokraatit kertovat etsineensä ehdokkaiksi sote-alan ammattilaisia ja tuntijoita sekä henkilöitä, jotka tuntevat esimerkiksi lasten, nuorten, ikäihmisten, vammaisten ja omaishoitajien asioita.

– Mutta myös talous-, kiinteistö-, ja pelastusalan osaajia sekä ylipäätään eri kuntien edustusta sekä asiakasnäkemystä edustavia ehdokkaita, Marika Visakorpi jatkaa.

Riitta Tynjä (skp.) korostaa, että ehdokkaan pitää osata hahmottaa koko Keski-Suomen alueen tilanne ja asiat, ei ajaa vain oman kunnan asiaa.

Samoilla linjoilla on kokoomus.

– Hyvinvointialueen valtuutetut tekevät päätöksiä koko alueesta. Ei ole kuntarajoja, vaan yhtenäinen Keski-Suomi. Päättäjillä tuleekin olla ymmärrystä erilaisista alueista ja tarpeista, Eeva-Kaisa Rouhiainen sanoo.

Tammikuun aluevaaleissa on ehdolla yhteensä 630 ehdokasta Keski-Suomen kaikista kunnista. Ehdokkaista hieman yli puolet (57%) on miehiä, ehdokkaiden keski-ikä on 50 vuotta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut