Jyväskylän Ooppera esittää kotimaisen oopperan merkkiteoksen, Joonas Kokkosen (1921–1996) Viimeiset kiusaukset. Ensi-iltansa sen piti saada uudenvuodenaattona, mutta ensi-ilta siirtyy tulevaisuuteen koronaan liittyvien rajoitusten takia. Lipun ostaneisiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti ja ensi-illan uudesta ajankohdasta tiedotetaan pikimmiten. Teoksen ohjaa Mirva Koivukangas ja orkesterina toimii Jyväskylä Sinfonia Ville Matvejeffin johdolla.
– Olen keskustellut teoksesta monen ihmisen kanssa, jotka ovat sen nähneet, ja vain harvat ovat sanoneet, että se ei ole tehnyt minkäänlaista vaikutusta. Oli uskonnollisia tai hengellisiä näkemyksiä, tai ei, mutta kuoleman aihe on se, joka puhuttelee. Olemme kaikki sillä paikalla, oopperalaulaja Jaakko Ryhänen kuvailee.
Viimeiset kiusaukset -ooppera sijoittuu Nilsiän Aholansaareen, missä maallikkosaarnaaja ja herännäisyyden keskeinen johtohahmo Paavo Ruotsalainen tekee kuolemaa vuonna 1852. Ooppera kuvaa Ruotsalaisen elämää ja sisäistä kamppailua.
Jaakko Ryhänen on laulanut Paavo Ruotsalaisen roolin noin sata kertaa, mutta Jyväskylässä Ryhänen tekee debyyttiroolin seppä Högmanina.
Ryhänen on yksi Suomen tunnetuimmista ja kokeneimmista oopperalaulajista. Hän on laulanut uransa aikana kaikki keskeiset bassoroolit maailman johtavissa musiikkitaloissa.
– Olin jo jättänyt taakseni oopperaurani, lauloin viimeksi vanhassa Aleksanterin teatterissa vuonna 2018. Silloin palasin vielä kerran siihen vanhaan oopperataloon, jossa olin syntynyt laulajaksi. Ajattelin kuitenkin, että nyt riittää.
Täytyy olla koko ajan vähän käsijarru päällä, kuinka pitkälle emootiossa voi mennä.
Jaakko Ryhänen
Sitten Lasse Allonen (Jyväskylä Sinfonian pitkäaikainen intendentti) otti Ryhäseen yhteyttä ja esitti pyynnön Viimeiset kiusaukset -oopperasta.
– Sanoin: ”Tiedätkö, jos edes elän silloin, olen jo 75-vuotias. Ja jos elän, ei ole sanottua että minulla on enää ääntä”. Minä ajattelin, ja hän soitti uudestaan. Okei, otettaisiin riski ja pyysin varaamaan nuoremman laulajan paikkaamaan, jos jotain tapahtuisi. Siitä meni vuosi, kun luin Helsingin Sanomista, että Allonen on kuollut. Samalla ajatuksissani oli, että tämä ooppera oli suusanallinen sopimus ja se raukesi.
Mutta vuoden alussa Jyväskylän Oopperasta otettiin yhteyttä. Siellä oltiin tietoisia, että Ryhänen oli lupautunut rooliin.
– Kuulun siihen sukupolveen, että lupaus yritetään pitää. Nyt työ on jo alkanut, ja ääni toimii edelleen. Siinä missä ääni loppuu, tulkinta alkaa, Ryhänen sanoo ja naurahtaa.

Olen syntynyt körttiperinteen keskelle, joten tämä on asia, jonka parissa olen kasvanut.
Johanna Rusanen-Kartano
Basso Mika Kares on esiintynyt vuodesta 2005 alkaen merkittävissä oopperataloissa ympäri maailmaa. Jyväskylän oopperassa hän on ensimmäistä kertaa Paavo Ruotsalaisen roolissa.
– Olen valmistautunut suurella kunnioituksella, mutta riittävällä itsetunnolla. Uskoisin, että alan olla kokemukseni puolesta valmis tämän roolin ensimmäiseen tekemiseen. Musiikillisesti siinä pitää olla hyvin kartalla, olen teoksen alusta loppuun käytännössä koko ajan lavalla. Hyvästä matematiikkapäästä on myöskin apua, Kares kuvailee roolin haastavuutta.
Konkari Jaakko Ryhänen tietää, mistä Kares puhuu.
– Paavon roolin vaikeus on se, että se täytyy tehdä eläväksi ja uskottavaksi menemättä liian paljon mukaan – muuten kuolet. Tarkoitus on, että yleisö itkee, eikä Paavo lavalla. Täytyy olla koko ajan vähän käsijarru päällä, kuinka pitkälle emootiossa voi mennä, Ryhänen sanoo.
– Kyllä, roolista alas tuleminen voi kestää monta tuntia, Kares lisää.
Rooli on Mika Karekselle toinen suomalaisessa oopperassa oleva rooli suomen kielellä.
– On erittäin virkistävää laulaa omalla äidinkielellä ja vielä Suomessa.
Johanna Rusanen-Kartano laulaa oopperan naispääosan, Riitan roolin.
– Se on dramaattisen sopraanon rooli, ja se istuu minulle hyvin. Siinä on tarpeeksi vaativuutta; saa jurista matalalta ja kiljua korkealta. Oopperassa on vahvoja kohtauksia, mutta myös hyvin herkkä ja valoa täynnä oleva kuolema. Siinä on kaikki, mitä laulaja voi yhdeltä roolilta toivoa. Se on onnistuneesti sävelletty ja hienosti librettoon kirjoitettu, Rusanen-Kartano sanoo.
Hänelle oopperan teema on henkilökohtainen.
– Koko ooppera on minulle tärkeä, olen imenyt sen äidinmaidossa. Olen syntynyt körttiperinteen keskelle, joten tämä on asia, jonka parissa olen kasvanut. Viimeiset kiusaukset oli ensimmäinen ooppera, jossa sain olla mukana oopperakuorossa abivuonna, silloin isäni lauloi Paavo Ruotsalaisen roolin. Tuttu ooppera on kulkenut mukana niin, että olin vuonna 2007 Nilsiässä ensimmäinen nainen ja Nivalassa vuonna 2009 Riitta.
Rusanen-Kartano on kansainvälisiltä oopperaestradeilta tuttu ja monissa laulukilpailuissa palkittu sopraano. Hänelle myönnettiin joulukuussa Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali.

Petri Lindroos nähdään oopperassa sekä Paavo Ruotsalaisen että seppä Högmanin roolissa. Lindroos kertoo odottaneensa juuri tässä oopperassa esiintymistä.
– Olen ihaillut tämän oopperan kontekstia ja sisältöä, puhumattakaan roolihahmoista. Minua kiehtovat hyvin paljon vanhat, historialliset henkilöt hengelliseltä puolelta. Saatan olla itse oikeassa elämässä yhtä juro ja jääräpää kuin Paavo, mutta se ei kuitenkaan tee tulkinnasta helpompaa, Lindroos sanoo.
– Ja kun mukana on vanha konkari, opettajani Jaakko, ilmassa on erityinen lataus. Myös rakas kollegani, Johanna, antaa säpinää teokseen.
Lindroos on esiintynyt enimmäkseen kansainvälisesti suurten kaupunkien areenoilla keskeisissä bassorooleissa. Hän on vieraillut useasti pääsolistina myös Savonlinnan oopperajuhlilla. Ensi keväänä Lindroos esiintyy Tanskan kuninkaallisessa teatterissa maailman kantaesityksessä Manualen-oopperassa.
Viimeiset kiusaukset -ooppera Jyväskylän teatteritalossa vuonna 2022.