Tällä lahjalla on käyttöä ympäri vuoden – erityisesti miehiä kaivataan verenluovuttajiksi

Veriveljet Sinuhe Wallinheimo (vasemmalla), Iiro Nahkamäki, Niko Seppälä, mysteerihahmo John Smith ja Tommi Soidinmäki kampanjoivat verenluovutuksen puolesta. Essi Rikama

Essi Rikama

Uusia verenluovuttajia tarvitaan. Erityisesti miehistä on pula, vaikka molempien sukupuolten veri onkin yhtä arvokasta ja käyttökelpoista. Miehet pystyvät kuitenkin luovuttamaan verta naisia useammin.

– Miehille koituu vähemmän haittaa verenluovutuksesta, koska he ovat isompikokoisia, heillä on isompi verivolyymi ja rautavarastot. Sitä kautta he pystyvät myös luovuttamaan useammin. Miehet voivat luovuttaa verta 61:n ja naiset 91:n päivän välein, kertoo Verenluovutuksen asiakaspäällikkö Liisa Romo.

Verenluovuttajista 60 prosenttia on naisia ja 40 prosenttia miehiä.

– Pohdimme veriveljien kanssa, olisiko yleensäkin niin, että naiset haluavat auttaa enemmän. He tekevät myös enemmän vapaaehtoistyötä, etenkin nuoret naiset ovat sillä tavalla aktiivisia, Romo pohtii.

Veripalvelun tavoitteena on ylläpitää viiden päivän punasoluvarastoa jokaisesta veriryhmästä. Tämä turvaa verihuollon myös katastrofi- ja suuronnettomuustilanteissa. Jotta verivarastot säilyvät turvallisella tasolla ja kaikille potilaille Suomen sairaaloissa riittää verta, verenluovuttajia tarvitaan joka arkipäivä noin 800. Jyväskylässä verenluovuttajia käy viikossa noin 180.

Vain noin kolme prosenttia suomalaisista luovuttaa verta.

– Valtakunnallisesti kutsumme tuhansia verenluovuttajia viikossa, ja vain murto-osa heistä tulee luovuttamaan.

Suomessa noin 40 000 potilasta tarvitsee verivalmisteita vuosittain. Potilaat tarvitsevat verivalmisteita keskimäärin suomalaisten veriryhmäjakauman mukaisesti.

– O- on hätäveri, jota voidaan antaa ensiaputilanteissa, joten sitä tarvitaan suhteellisesti vähän enemmän. Punasolujen pinnalla ei ole vasta-aineantigeenejä, joten se sopii kaikille.

Verta tarvitsevat esimerkiksi leikkauspotilaat, onnettomuuksien uhrit, synnyttäneet äidit, keskosvauvat sekä verisairauksia ja syöpää sairastavat.

”Tämä on joulun arvokkain lahja, mutta tämän lahjan voi antaa myös tammikuussa. Se on meillä hiljainen kuukausi”, Liisa Romo kertoo. Essi Rikama

Veripalvelun nettisivulta löytyy tietoa siitä, kuka sopii verenluovuttajaksi. Pääsääntöisesti luovuttajan täytyy olla täysi-ikäinen, terve ja tuntea vointinsa hyväksi. Ennen verenluovutusta täytetään verenluovuttajan terveyskysely.

– Usein voi luovuttaa, vaikka sairastaisi esimerkiksi astmaa tai verenpainetautia, mutta sairauden pitää olla tasapainossa. Terveydentilakyselyllä turvaamme, että verenluovutus on turvallista luovuttajalle ja verivalmiste turvallista potilaalle.

Veripalvelu Jyväskylän toimipiste on sijainnut vuodenpäivät Puistokadun päässä, Kolmikulmassa katutasossa. Verenluovutukseen varataan aika. Luovutuksessa verta otetaan vajaa 500 millilitraa 10–15 minuutissa.

Kaikki Suomessa kerätty veri toimitetaan Veripalvelun päätoimipisteelle Helsinkiin, jossa veret prosessoidaan valmisteiksi: verihiutaleiksi, punasoluiksi ja plasmasta tehdyiksi lääkkeiksi.

www.sovinkoluovuttajaksi.fi

Veriveljet-kampanja

Tavoitteena löytää uusia luovuttajia

Uusia verenluovuttajia etsitään nyt myös syksyllä aloitetun Veriveljet-kampanjan myötä. Kampanjan kasvoina toimivat ensihoitaja ja somepersoona Iiro Nahkamäki, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.), laulaja Tommi Soidinmäki, JYPin puolustaja Niko Seppälä sekä rockmusiikin ystäviä luovuttajiksi houkutteleva mysteerihahmo John Smith.

– Vakavasti sairastunut tai vammautunut potilas on se, joka verituotteista hyötyy minun työssäni. Verta tarvitaan myös sairaalojen sisällä erilaisilla isoissa leikkauksissa. Olen ollut itsekin tilanteessa mukana, jossa potilaalle on pitänyt antaa hätäveret kentällä. Potilaan selviytymistä on parannettu näin merkittävästi, Iiro Nahkamäki sanoo.

– Verta ei voida korvata keinotekoisesti millään, joten verenluovutuksessa pitäisi olla yhteisvastuullinen ajatus, Nahkamäki muistuttaa.

Myös Tommi Soidinmäki on verenluovuttaja jo entuudestaan. Hän oli mukana Lupa elää -kampanjassa vuonna 2007, jolloin hän voitti piikkikammonsa.

– Se oli jäänyt lapsuuden neuvolakäynneistä. Nyt tuntuu hyvältä olla jollakin tapaa apuna. Verenluovuttaminen on itselle pieni teko, mutta siitä on suuri apu, Soidinmäki sanoo.

Sinuhe Wallinheimo kertoo olleensa verenluovuttaja vuosia sitten itsekin, mutta sairastuttuaan keliakiaan hän luuli, ettei voisi enää luovuttaa verta.

– Nyt kuulin, että tietoni oli väärä. Tällä hetkellä perhepiirissäni on henkilö, joka tarvitsee sairaudesta johtuen hyvin lyhyillä väleillä verta lisää. Siitä huomaa tarpeen, ja siksi tästä kampanjasta on tullut hyvin henkilökohtainen, Sinuhe Wallinheimo kertoo.

Verenluovuttajat voivat antaa äänensä suosikilleen osoittamalla luovutuksensa haluamalleen Veriveljet-kisailijalle 31.3.2022 saakka. Kampanjan myötä on saatu miltei 300 verenluovuttajaa mukaan, sillä jo pelkästään marraskuussa uusia luovuttajia saatiin kaksinkertainen määrä normaaliin verrattuna.

Kommentoi