Ukkoutuvia lionsklubeja vaivaa jäsenmäärän lasku, mutta formaatti on kunnossa

Lions Club Jyväskylää ja Jyvässeutua luotsaavat presidentit Jari Pihlajasaari (vas.) ja Markku Anttila klubien tunnetuimpien toimintojen äärellä. LC Jyväskylä järjestää satamassa jäidenlähtöveikkausta ravintolalaiva Gaian tuntumassa. LCJyväskylä/Jyvässeutu puolestaan pyörittää omenamehuasemaa, jossa pussitetaan mehut hanapakkauksiin, jollainen Anttilalla on sylissään. Ensi vuonna puikossa ovat taas uudet miehet, sillä leijonaklubeissa johto vaihtuu vuosittain. Sami Rahkonen
Sami Rahkonen

Sami Rahkonen

Suomi on lionsklubien luvattu maa. Pelkästään Jyvässeudulla toimii 15 eri klubia. Klubit kärsivät ukkoutumisesta kuten monet muutkin seurat ja yhdistykset. Väki vanhenee eikä uutta tahdo tulla tilalle.

Ryhmät pienenevät, mutta eivät yhdisty. 30 vuoden ikään ehtineen Lions Club Jyväskylä/Jyvässeudun presidentti Markku Anttila arvele, että taustalla vaikuttavat vahva alueellisuus ja pitkät perinteet.

– On totuttu kokoontumaan samalla alueella asuvien tuttujen kesken. Klubit saattavat olla myös aikanaan kavereiden kesken perustettuja, joten niistä on vaikea luopua.

Samassa seikassa piilee vaikeus saada uusia jäseniä.

– Monessa klubissa taustalla on kaveripiiri. Tiiviiseen ryhmään voi olla uusien jäsenten vaikea tulla, sanoo Suomen Lions-liiton toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen.

Toiminnan tunnettuus ja uusien jäsenten saaminen kulkevat käsi kädessä. Kaukiaisen mielestä leijonien toiminta saisi näkyä paremmin.

Formaatti on toimiva: Tiivis ryhmä kavereita tekee hyvää.

Petri Kaukiainen

– Maaseutumaisilla paikkakunnilla klubit saavat hyvin näkyvyyttä, kun tapahtumia on muutenkin vähemmän, mutta kaupungeissa uutiskynnykset ovat korkeampia.

Jyvässeudun klubissa on ukkoutuvalla klubikentällä poikkeuksellisia piirteitä. Sen omenamehuasema on Jyväskylässä tunnettu palvelu, ja klubilla on takanaan harvinainen kasvukausi: jäsenmäärä kasvoi viime vuonna neljällä ja on nyt 19.

Klubi on jatkanut alun perin Marttojen perustamaa omenamehuasemaa vuodesta 2010 lähtien ja tehostanut sen toimintaa.

– Jäsenistössä on paljon teknisiä henkilöitä, jotka alkoivat kehittää toimintaa. Reilussa kymmenessä vuodessa prosessi on virtaviivaistettu niin, että omenat tulevat sisään yhdestä päästä ja mehu pussissa toisesta päästä, Anttila kertoo.

Klubin puristamista mehutuotoista lahjoitetaan vajaat 40 000 euroa tänä vuonna.

Pääavustuskohteet ovat Kriisikeskus Mobile, Keski-Suomen Syöpäyhdistys ja paraurheilun sekä nuorisourheilutoiminnan tukeminen.

Mehuaseman pyörittämiseen osallistuvat muut lionsklubit, partiolaiset, Mieskuoro Sirkat ja Jyväskylän Naislaulajat. Mehuaseman ympärillä toimii kaikkiaan 90 talkoolaisen ryhmä.

Myös monella muulla Jyväskylän klubilla on vakiintunut ja tunnistettava varainhankintatapa. Kaupungin vanhin klubi Lions Club Jyväskylä on järjestänyt jäidenlähtöveikkausta vuodesta 1979 lähtien. Menetelmä on lähes tieteellinen: jäät tulkitaan lähteneiksi, kun Jyväsjärven jäälle Lutakon satamaan jätetty tynnyri uppoaa.

– Meillä on nykyään käytössä valvontakamera, josta tynnyrin uppoamisaika voidaan tarkastaa, kertoo presidentti Jari Pihlajasaari.

Jäänlähtöveikkauksesta saadaan vuosittain 4 000–5 000 euroa jaettavaksi muun muassa arpoja myyville urheiluseuroille.

Klubien keskimääräinen nuppiluku Suomessa on 24. Kasvussa on ainoastaan jäsenten keski-ikä. Yksi syy klubien jäsenten korkeaan keski-ikään löytyy arjesta.

– Alle 50-vuotiaina keskitytään työhön ja lapsiin eikä tunnu olevan aikaa muuhun, mutta yli viisikymppisenä sitä alkaa vilkuilla ympärilleen ja kaivata kontakteja, Markku Anttila kuvaa.

Elokuussa pestissään aloittanut toiminnanjohtaja Kaukiainen uskoo lionsklubien tulevaisuuteen.

– Formaatti on toimiva: Tiivis ryhmä kavereita tekee hyvää, hän kiteyttää.

Vapaaehtoistyö kaipaa kuitenkin uusia muotoja.

– Sitoutumishalu on vähentynyt, mutta halu tehdä hyvää ei ole. Tarvitaan tapoja kertaluonteiselle hyväntekeväisyydelle. Sellainen voisi olla esimerkiksi, että osallistuu vain omenamehuaseman toimintaan ilman sitoumusta klubiin, Kaukiainen visioi.

Lions Clubit

Jyvässeudulla 15

Jyväskylän seudulla toimii 15 Lionsklubia: 13 Jyväskylässä, 1 Muuramessa ja 1 Laukaassa

Suomessa klubeja on yli 800. Eniten klubeja on Helsingissä, 60–70 klubia. Noin 30 Suomen kunnassa ei ole lainkaan Lionsklubia.

Koko maailmassa klubeja on noin 49 000. Lionsklubeilla on noin 1,4 miljoonaa jäsentä 200 maassa.

Lionstoiminta Suomessa täytti viime vuonna 70 vuotta.

Tausta

Leijonat syntyi liikemiesten lounaskerhosta

Leijonaklubien idea on tehdä vapaaehtoistyötä tai kerätä erilaisin tempauksin varoja paikallisiin, kotimaisiin ja kansainvälisiin avustushankkeisiin.

Järjestö syntyi ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 Chicagossa, kun vakuutusyrittäjä Melvin Jones kehitti liikemiesten lounaskerhosta hyvää tekevän ryhmän.

Aika oli otollista isoille kansalaisjärjestöille. Samoihin aikoihin, 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, syntyivät myös Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys NMKY ja Partio.

– Ihmisillä alkoi tuolloin olla vapaa-aikaa ja yhteiskunnassa oli samalla paljon köyhyyttä ja epätasa-arvoa, kertoo Suomen Lions-liiton toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen.

Aika synnytti järjestön, jossa paikalliset ihmiset ryhtyivät toimimaan yhdessä muiden auttamiseksi. Sama periaate on jatkunut tähän päivään asti, mutta toimintaan pääsevät mukaan muutkin kuin liikemiehet.

– Toiminta alkoi herrakerhosta, mutta naiset ovat olleet mukana jo yli 40 vuotta. Ja auttamisessa ei ole koskaan ollut rajoja, Kaukiainen korostaa.

Kommentoi