Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Joulukoristetyöpajassa askarrellaan menneiden aikojen hengessä

Toivolan vanhalla pihalla sijaitsevassa Sparvinin talossa pääsee askartelemaan perinteisen vanhanajan joulukoristeen.

– Meillä voi askarrella joulukaramellin, käpytontun tai silkkipaperisiipisen joululinnun. Vaihtelemme sitä, mikä koriste minäkin päivänä askarrellaan, museonvalvoja Sirpa Tuhkala kertoo.

Materiaalien lisäksi työpajassa on esillä ohjeet, joiden avulla koristeen voi askarrella omatoimisesti. Tuhkala iloitsee siitä, miten hyvän vastaanoton työpaja on saanut.

Hän on huomannut, että monille nousee askarrellessa mieleen muistoja omista lapsuuden jouluista.

– Koristeiden askarteleminen toimii eräänlaisena jouluun laskeutumisena ja tuo joulumieltä. Monille työpajamme tuntuukin olevan rauhoittumisen paikka, Tuhkala pohtii.

1800-luvulla ja 1900-luvun alussa joulukoristeita tehtiin paljon itse. Koristeissa käytettiin kierrätysmateriaaleja, kuten kaupan pakkauspaperia tai sanomalehteä. Luonnonmateriaalejakin hyödynnettiin, ja esimerkiksi himmelit valmistettiin oljista.

– Entisaikaan uskottiin, että mitä suurempi himmeli oli, sitä parempi oli tulevan vuoden viljasato, Tuhkala sanoo.

Myös Sparvinin talon vieressä sijaitsevassa 1800-luvulla rakennetussa Kuparisepän talossa pääsee entisajan joulutunnelmaan.

– Kuparisepän talon joulukuusi on koristeltu ajalle tyypillisesti pipareilla, ja lumena on käytetty pumpulia. Aikakauden joulukuusissa oli usein myös omenia ja joskus oikeita kynttilöitä. Nisupullaukkojakin saatettiin käyttää koristeena kuusessa. Itsenäistymisen jälkeen yleinen koriste oli pienistä Suomen lipuista koostuva viiri, Tuhkala listaa.

Työpajassa askarreltavan käpytontun parta on aitoa villaa. Tuhkala kertoo, että suomalaisten tontut eivät ole aina olleet iloisia punanuttuisia Joulupukin apulaisia, vaan tontut rinnastuivat aikoinaan enemmänkin maahisiin ja menninkäisiin.

– Suomalaiset uskoivat, että esimerkiksi tuvassa ja navetassa oli omat tonttunsa, joita kannatti lepytellä. Tontuille saatettiin viedä vaikkapa oma annos puuroa, Tuhkala hymyilee.

Työpaja on avoinna Keski-Suomen museoon kuuluvan Käsityöläismuseon aukioloaikoina aatonaattoon asti. Koko perheelle sopiva työpaja on maksuton.