Edulliset hinnat ja harvinaiset löydöt houkuttelevat kaupantekoon netin kautta. Internetissä huijatuksi tuleminen on yllättävän yleistä.
– Ostajan kannattaa aina miettiä, minkälaisen summan siirtää toisen tilille ja onko valmis menettämään rahan. Aina on mahdollista, että tuote jää saamatta. Kuka vaan voi tulla huijatuksi, jos ei ole varuillaan, muistuttaa Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario ja tutkinnanjohtaja Antti Turpeinen.
Huijausyrityksiin voi törmätä sähköpostissa, sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Rikolliset lähestyvät uhreja myös puhelinsoitoilla ja tekstiviesteillä. Eniten poliisia työllistävät kuitenkin yksityisten ihmisten väliset kaupat, joissa raha vaihtaa omistajaa, mutta ostettavaa tuotetta ei ole olemassakaan.
– Tyypillisin huijaus on lievä petos eli yksityisten ihmisten välillä myydään olematonta tuotetta. Usein huijaus tapahtuu jollakin kaupankäyntialustalla, jossa ihmiset voivat myydä tavaroita toisilleen.
Keski-Suomen alueella on kirjattu tämän vuoden aikana noin 1 300 nettihuijausta. Mukana on eri suuruisia petoksia ja niiden yrityksiä nettikaupanteossa. Viime vuonna määrä oli samansuuntainen, mutta ennen korona-aikaa tilanne oli toinen. Vuonna 2019 kirjauksia oli alle tuhat.
– Siitä voisi päätellä, että kaupanteko on mennyt korona-aikana vielä enemmän nettiin.
Mikään tietty tuote ei nouse huijauksissa esille. Kauppaa tehdään niin tietokoneiden osilla, vaatteilla, huonekaluilla kuin puhelimillakin.
Ensimmäinen hälytysmerkki ostajalle pitäisi olla halpa hinta.
– Jos tuote myydään selkeästi halvemmalla hinnalla kuin mitä markkinahinta on, kannattaa miettiä onko kaikki kunnossa.
– Toinen huolestuttava merkki on se, että myyjä pyrkii pääsemään tuotteesta nopeasti eroon.
Turpeinen suosittelee käyttämään kaupanteossa esimerkiksi postiennakkoa, jolloin myyjä saa rahat tilille kun paketti on luovutettu ostajalle. Kauppoja tehdessä kannattaa joka tapauksessa säilyttää kaupantekoon liittyvät viestit ja toisen osapuolen yhteystiedot. Myyjältä kannattaa kysyä koko nimi. Jos raha pyydetään siirtämään jonkun toisen ihmisen tilille, kannattaa jälleen miettiä miksi.
– Jos tuotteen olemassaolo epäilyttää, voi siitä pyytää valokuvan vaikka päivän lehden kanssa. Mutta sekään ei kerro, että tuote lähetetään. Suosisin henkilökohtaista kauppaa kädestä käteen, mutta aina se ei ole mahdollista.
Kaupanteon epäselvyydet kannattaa yrittää selvittää suoraan vastapuolen kanssa.
– Yhteydenpito kuitenkin usein loppuu siinä vaiheessa, kun raha näkyy vastapuolen tilillä. Siinä vaiheessa yksityishenkilön mahdollisuudet saada raha takaisin on hyvin pieni, ellei käänny poliisin puoleen ja tee rikosilmoitusta. Tilinumeron kautta pääsemme aina jonkun fyysisen ihmisen jäljille. Yleensä lievien petosten tilinumerot johtavat Suomeen.
Turpeisen mukaan välillä käy myös niin onnekkaasti, että poliisin yhteydenoton jälkeen rahat palautetaan ostajalle.
Kaikki huijauksen kohteeksi joutuneet eivät kuitenkaan tee rikosilmoitusta. Joko siihen on kynnys pienen rahallisen menetyksen vuoksi tai huijatuksi tullut voi kokea häpeää.
Turpeinen muistuttaa, että rikosilmoitus kannattaa tehdä: yleensä huijarilla on useita uhreja.
– Samat henkilöt tekevät paljon pieniä huijauksia, ja niistä koostuu isoja rahasummia.
Myös varastettua tavaraa liikkuu netissä jonkun verran. Jos tulee ilmi, että on ostanut varastetun tuotteen, kannattaa myös silloin tehdä ilmoitus poliisille.
– Jos ostaa esimerkiksi polkupyörän, aina voi kysyä myyjältä valmistenumeroa tai tarkempia tietoja, mistä pyörä on hankittu ja onko siitä olemassa kuittia. Itsekin voi tehdä selvitystyötä ja googlata esimerkiksi puhelinnumeron tai henkilön nimen, jonka myyjä antaa. Netistä voi löytyä tietoa, joka vaikuttaa omaan ostopäätökseen.
Jos tuotteen ostaminen yrityksen nettikaupasta epäilyttää, kannattaa selvittää onko nettikaupalla yritysrekisteri- ja osoitetietoja sekä yhteyshenkilöitä.
Valitettavan usein huijauksen uhri ei saa rahojaan takaisin, vaikka asia etenisikin rikosilmoitukseen.
– Huijauksia tehdään usein sen takia, että ei ole varallisuutta. Se on ostajan kannalta harmillinen tilanne, koska korvausta on vaikea saada, jos petoksen tehnyt todetaan varattomaksi, Turpeinen sanoo.
Lievän petoksen ja petoksen raja on noin 500 euroa. Lievästä petoksesta voidaan tuomita sakkorangaistukseen ja korvaamaan aiheutettuja haittoja. Yleensä asianasianomistajat vaativatkin rangaistusta ja korvauksena menetetyn rahamäärän arvoa.