Juristi: Yksityishenkilöiden ei pitäisi tehdä talokauppoja

Harjun juurella Väinönkadun varrella seisoo 1930-luvulla valmistunut talo. Se porraspielessä on kiillellyt reilun vuoden kultainen laatta, jossa lukee ”Asianajotoimisto JJ Välimaa” ja yhteystiedot.

Kyltin Jari Välimaa tulee vastaan arvokiinteistössä sijaitsevan toimiston eteisessä. Käsidesin ja kättelyn jälkeen hän ohjaa vieraan taukotilan sohvalle ja painaa seinälle asetetun kalataulun punaista nappia. Kala potkii ja laulaa ”Don’t worry, be happy”.

– En vie asiakkaita yleensä heti työhuoneeseen, vaan ensin tutustutaan rauhassa kahvitellen. Niin tehdään nytkin.

Talokaupoista riitelevät ovat yksi juristeja työllistävä asiakaskunta.

– Mielestäni yksityishenkilöiden ei saisi antaa tehdä satojen tuhansien eurojen kauppoja keskenään. Välittäjän mukanaololla ei ole juuri merkitystä, he eivät ota lopulta vastuuta, yleensä myyjä vastaa vahingosta, Välimaa toteaa.

Riitely alkaa usein siitä, kun odotukset ja realismi eivät kohtaa tai kun homekoira kiinnostuu asunnon nurkasta.

– Ihmisillä on jonkin verran harhakäsityksiä. Vanhalta talolta ei voi vaatia samoja ominaisuuksia kuin uudelta.

Välimaa ehdottaa asuntokauppoihin pakollista myyjän ja ostajan yhdessä ottamaa vakuutusta.

– Ensin taloon tehtäisiin perusteellinen kuntotarkastus, ei mikään pieni rapsuttelu, vaan sellainen jossa käydään läpi kaikki. Jos kaupanteon jälkeen löytyykin piileviä virheitä, talo pannaan kuntoon vakuutuksen piikkiin, ihmiset ovat onnellisia eikä tarvitse riidellä.

57-vuotias Välimaa perusti viime vuonna uuden asianajotoimiston Jyväskylään. Alan kilpailu kaupungissa on kovaa, mutta Välimaa uskoo mahtuvansa sekaan. Ainakin puitteista päätellen töitä riittää. Iso toimisto on kalustettu talon henkeen sopivilla massiivipuukalusteilla.

Aiemmin Välimaa on työskennellyt muun muassa nimismiehenä, sotilaslakimiehenä, henkikirjoittajana syyttäjänä ja käräjätuomarina. Hänen vahvin osaamisensa on rikosoikeudessa, mutta viimeisen vuoden aikana riita-asiat ovat työllistäneet eniten. Välimaa suosittelee kuitenkin lähes aina sovittelua.

– Riita-asioissa käräjäsalin ovenkahva on vähän samanlainen kuin pelikoneen kahva kasinolla: Kun siitä vetää, lopputulos ei ole enää omissa käsissä, hän vertaa.

– Sovittelussa lopputulos on osapuolten hallinnassa ja tulee varmasti edullisemmaksi. Riitelyssä tienaavat vain asianajajat, hän jatkaa.

Entä milloin oikeutta kannattaa hakea salista?

– Ehkä silloin, jos viranomainen on selkeästi tehnyt virheen eikä suostu sitä myöntämään. Ja lapsiasioissa, kun lähivanhempi evää lapselta perusteetta oikeuden tavata toista vanhempaa. Tämä on valitettavan yleistä.

Suomen oikeuslaitos toimii Välimaan mukaan hyvin, jos vertaa Yhdysvaltoihin.

– Jenkeissä voi haastaa oikeuteen mistä asiasta tahansa ja useasta rikoksesta tuomitulle lasketaan kaikki tuomiot yhteen, jolloin voi saada vaikka 80 vuotta vankeutta.

Mutta on Suomenkin järjestelmässä parannettavaa. Pitkän linjan lakiammattilainen puhuu mielellään oikeuslaitoksen resursseista. Hän epäilee, onko Suomi enää edes oikeusvaltio, kun käsittelyajat venyvät niin pitkiksi.

Tilannetta auttaisi oikeuslaitoksen budjetin kasvattaminen.

– Jo Hornetin takarenkaan kustannuksella saisi syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksen resursseja kuntoon, Välimaa toteaa.

Resurssipulan lisäksi käsittelyajat venyvät, kun vastaajat eivät saavu oikeudenkäynteihin ja käsittelyjä joudutaan perumaan.

– Pakkokeinoja olisi, mutta niitä ei käytetä, Välimaa kritisoi.

Välimaa myös harmittelee, ettei tavallisella ihmisellä ole varaa hakea oikeutta salissa.

– Tarvitaan joko todella paljon rahaa tai ei rahaa ollenkaan, jolloin oikeusavustaja määrätään valtion piikkiin.

Henkilökohtaista

Olet kotoisin Lapista, Kittilästä, mikä toi sinut Jyväskylään?

Meillä Lapin pojilla tahtovat reissut joskus vähän venyä. Tulin Jyväskylään vuonna 1996 puoleksi vuodeksi sotilaslakimieheksi ja olen edelleen samalla reissulla.

Miten viihdyit armeijan palveluksessa?

Hyvin. Sotilasyhteisössä on rento meininki ja hyvä huumori.

Mitä kaipaat Lapista?

Merta. Olin nuorena uittomiehenä uittoyhdistyksen hommissa tekemässä merikeräystä. Siinä haettiin tukkilautoista irronneita puita pois merestä veneväyliltä.

Tulevatko työasiat uniin?

Eivät. Kun sammutan toimistolla valot, lopetan samalla työmoodin. Kun lapset olivat pieniä, he varmistivat, ettei kotona voinut työasioista ajatella ja mistä tässä elämässä on oikeasti kysymys.

Kerro juristivitsi.

Asianajaja saapui taivaan portille, jossa oli pitkä jono. Hän meni jonon hännille. Pietari huomasi juristin ja käski enkelin tuoda juristille tuolin. Asianajaja sanoi, ettei tarvitse, vaan voi seistä kuten muutkin. Pietari sanoi, ettei se nyt millään käy, sillä juristihan on jo tekemiensä tuntilaskutusten perusteella ainakin 200 vuotta vanha.

Olisiko toista?

Suomessa on välillä niin kylmä, että näin kerran asianajajalla kädet omissa taskuissaan.

Näitä riittää.