Kimmo Louhelaisen saunarakennuksessa on ollut kuluneen vuoden aikana aikamoinen huiske, kun hän on tehnyt etätöitä Kuohulla. Hän laskee, että noin tuhat ihmistä on ”vieraillut” hänen etätyöhuoneessaan, ja joillekin Kimmo on näyttänyt järvimaisemaa, jota hän saa katsoa joka päivä.
Kimmo ja Heidi Louhelainen ovat asuneet Kuohun kylällä kolmisen vuotta. Sitä ennen he asuivat monissa eri kaupungeissa ja myös ulkomailla. Kuohulle on matkaa Jyväskylän keskustasta noin 25 kilometriä.
– Heidi sanoi, että haluaa omakotitaloon ja minä, etten muuta ellei siihen kuulu omaa rantaa. Etsimme kaksi vuotta taloa, jonne on Jyväskylästä noin 25 minuutin työmatka ja koulu alle kolmen kilometrin päässä. Kun nyt miettii tilannetta, työmatkaehto ei ole yhtä merkittävä kuin pari vuotta sitten. Koronan vuoksi työelämä muuttui kahdessa vuodessa todella paljon. Olen keskimäärin kaksi päivää viikossa toimistolla eikä sekään ole pakollista, MEOM Oy:ssä työskentelevä Kimmo Louhelainen sanoo.
Heidi Louhelainen on parhaillaan äitiyslomalla, hän palaa noin vuoden päästä töihin metsäteollisuusyritykseen. Perheen esikoinen on esikoulussa ja 4-vuotias päiväkodissa.
Kuohulla on päiväkoti-koulu, jossa on yhteensä noin 80 lasta. 5–6-luokille oppilaat siirtyvät Vesangan kouluun. Louhelaiset korostavat, että koululla on erittäin iso merkitys siinä, kuka kylälle muuttaa tai rakentaa.
– On iso kysymys, mikä on kaupungin pitkän ajan suunnitelma tälle alueelle. Jos kylää ei kehitetä siten, että koulu säilyy, eivät ihmiset uskalla muuttaa tänne. Tontit rupeavat käymään kaupaksi siinä vaiheessa, jos aluekehityssuunnitelmassa kerrotaan mitä alueelle tapahtuu tulevaisuudessa. Jos toivotaan, että tulee ihmisiä ja sen jälkeen tehdään suunnitelma, se on väärä järjestys, Kimmo Louhelainen sanoo.
Kaupungin tehtävä on hänen mielestään päättää miltä Kuohun alue näyttää 20 vuoden päästä.
– Haluamme olla luomassa kaupunkia, joka on rohkeasti aikaansa edellä. Tikkala on hyvä esimerkki kylän määrätietoisesta kehittämisestä, ja se oli meillekin yksi vaihtoehto, kun etsimme uutta kotia. Sieltä on vähän pidempi matka kaupungin keskustaan kuin Kuohulta, mutta nyt sekään ei vaikuttaisi ratkaisuun.
Kimmo Louhelainen kertoo, että hänen entiset opiskelukaverinsa Helsingin seudulla sanovat huumorilla, että hänellä ei ole oikeutta valittaa 20–30 minuutin työmatkasta. Moni on myös hämmästellyt sitä, kun Kimmo kertoo käyvänsä työpäivän aikana uimassa tai keräämässä sieniä kastikkeeseen lounaalle.
– Jyväskylän opiskelukavereillani on selkeä suunta tulla takaisin. Heidän puheissaan on noussut esiin myös muita kaupunkeja, kuten Joensuu ja Rovaniemi. Jotkut kaupungit alkavat ihan varmasti tehdä etätyöläisille suunnattuja, kylämäisiä kaupunginosia ja niitä markkinoidaan tehokkaasti paluumuuttajille, Kimmo Louhelainen pohtii.
Juha Jokinen on asunut Kuohulla vaimonsa kanssa liki 20 vuotta. Hän on opettaja, mutta on työskennellyt jo pitkään ravimaailmassa. Omalla maatilalla on neljä hevosta.
– Entisenä opettajana voin sanoa, että pikkukoulujen lakkauttaminen ei tuo säästöjä, vaikka laskelmat saadaan paperilla näyttämään siltä. Isommassa koulussa on pakko lisätä ryhmiä ja kuljetukset maksavat. Jos oppilaat voivat hyvin pienessä koulussa, sille ei lasketa mitään arvoa. Kuohun päiväkoti-koulussa on hyvin paljon iltatoimintaa eli koulu on siinäkin mielessä hyvin tärkeä kylälle, Jokinen sanoo.
Pitkään Kuohulla asuneena hän kehuu kyläläisten omatoimisuutta. Esimerkiksi useimmiten kylälle on avattu alkutalvesta kaupungin ensimmäinen luonnonjää.
– Emme paljon vaadi kaupungilta. Olemme aika vähään tyytyväisiä ja teemme aika paljon talkootyötä. Kuohulla saat rauhan, jos haluat, ja jos et halua, voit harrastaa monia asioita, Juha Jokinen sanoi.
Hän on pohtinut, että Jyväskylän kyläkunnille voitaisiin rakentaa ikääntyville hoivakoteja, joissa he voivat olla aktiivisia omassa arjessaan. Tehdä vaikka puutarhahommia, jos haluavat.