Jyväskylässä on varauduttu RS-virukseen tuplaamalla hengitystukilaitteiden määrä sairaalan lastentautien yksikössä.
Keski-Suomen keskussairaalan infektioylilääkärin Jaana Leppäaho-Lakan mukaan Euroopasta tulleiden tietojen perusteella tälle vuodelle ennustetaan viime vuotta voimakkaampaa RS-virusepidemiaa. Jyväskylässäkin on varauduttu siihen, että yhä useampi pieni potilas joutuu sairaalahoitoon.
– Sairaalan lastentautien yksikössä on varauduttu normaalia suurempaan potilasmäärään ja muun muassa hengitystukilaitekapasiteettia on lisätty kolmesta kuuteen. Lasten hoito on oireenmukaista hoitoa: heille annetaan kuumetta alentavaa lääkettä, ravitsemuksen hoitoa ja limannousua helpotetaan. Lisäksi tarvittaessa käytetään hengitystä avaavia lääkkeitä, lisähappea ja hengitystukilaitteita.
RS-virustapausten määrästä Keski-Suomessa ei ole tarkkaa tietoa, mutta tautia voi esiintyä kaiken ikäisillä.
– Pikkulapsille RS-virus aiheuttaa ilmatiehyttulehduksen, jolloin jo ennestään pienet hengitystiet käyvät ahtaiksi, Jyväskylän kaupungin tartuntatautien vastuuhoitaja Elina Lahtinen lisää.
Syksy aloittaa yleensä flunssakauden. Virukset tarttuvat herkästi etenkin päiväkodeissa ja kouluissa. Viime aikoina on kirjoitettu lähinnä koronavirustartunnoista (Covid-19), mutta rajoitusten vapauduttua kaikki virukset alkavat levitä. Nuhakuumetta aiheuttavat myös muut koronavirukset, rino- ja RS-virukset sekä influenssavirus. RS-viruksen ja influenssan aiheuttamat oireet ovat yleensä tavallista flunssaa voimakkaampia. RS-virus tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana, samoin kuin Covid-19- ja influenssavirus.
RS-virus aiheuttaa hengitystieinfektioita ja taudin hankalaoireinen muoto on erityisesti pienten lasten tauti, eikä siihen ole rokotetta.
– Jyväskylässä ensimmäiset sairastumiset todettiin noin kuukausi sitten. Noin viikko sitten RS-potilaiden määrä lähti lievään nousuun, mutta varsinaista epidemiaa meillä ei vielä ole, Leppäaho-Lakka sanoo.
Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut. Suomessa on ilmoitettu vain muutama tartunta. Vuosi sitten tilanne oli vielä parempi, kun koronavirusinfektioiden ehkäisytoimet estivät myös influenssavirustartuntojen leviämistä.
– Kaudella 2020–2021 influenssaepidemiaa ei Suomessa juuri näkynyt, vaan kyse oli enemmänkin yksittäisistä influenssatapauksista, Lahtinen kertoo.
Tulevaan influenssaan varaudutaan rokotuksilla. Ilmaisen rokotuksen kohderyhmät ja rokotuksen ajanvarausohjeet löytyvät oman kunnan nettisivuilta. Rokotteiden kysyntä nousi viime vuonna koronapandemian vuoksi.
– Viime vuonna Keski-Suomessa rokotettiin noin 86 000 henkilöä maksuttomilla rokotteilla. Tämän lisäksi tulevat yksityispuolen antamat rokotteet. Alustavien tietojen mukaan saamme tänä vuonna ainakin saman verran rokotteita. THL on varannut rokotteita tälle vuodelle edellistä vuotta enemmän, Jaana Leppäaho-Lakka kertoo.
Influenssarokotteiden suojateho vaihtelee kaudesta toiseen. Tehoon vaikuttavat monet asiat, kuten aiheuttajavirus, kuinka hyvin rokotevirukset vastaavat epidemian aiheuttajavirusta ja se, kuinka hyvin rokotettu pystyy muodostamaan suojaa.
– Suojatehon muodostumiseen vaikuttavat myös rokotetun ikä, perustaudit ja käytetyt lääkkeet. Suurin osa rokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.
Flunssan oireita aiheuttavia viruksia on satoja, eikä oireiden perusteella voi tietää mistä viruksesta on kyse. RS-viruksen, influenssa- ja koronaviruksen aiheuttaman taudin voi kuitenkin todentaa testillä.
– Mutta missä tapauksessa taudinaiheuttajaa on syytä selvittää testillä, onkin sitten jo toinen kysymys. Toisaalta A-ryhmän streptokokin aiheuttamaa nielutulehdusta eli angiinaa, on syytä etsiä testillä, jos oireet viittaavat kyseiseen bakteeritautiin. Angiinaa hoidetaan antibiootilla, Elina Lahtinen sanoo.