”Jos ihmisellä on työ, jota hän rakastaa, päivä loppuu aina kesken.”

Leena Järvinen on ollut kiinnostunut vaatteista lapsesta lähtien. Outi Elomaa

Outi Elomaa

Chix-puvun yrittäjä Leena Järvinen, 86, jäi eläkkeelle viime kesäkuun lopussa 60 vuoden yrittäjyyden jälkeen. Hän oli 3,5 kuukautta kotona Muuramessa, mutta avasi sitten pop up -myymälän Torikeskuksen alakertaan kolmeksi kuukaudeksi. Viimeinen kauppapäivä siellä on 30.11.

– 60 vuotta yrittäjänä on mennyt vuodesta toiseen huomaamatta. Jos ihmisellä on työ, jota hän rakastaa, päivä loppuu aina kesken. Minulle selvisi jo 13-vuotiaana, että haluan olla vaatealalla. Isän perintönä sain muototajun ja värisilmän, Leena Järvinen kertoo.

Hän syntyi Viipurin maalaiskunnassa Ihantalassa ja lähti kaksi kertaa sotaa pakoon, 5- ja 8-vuotiaana. Perhe päätyi Lahteen, jonne isä rakensi omakotitalon.

– Siellä vietin nuoruuteni pääasiassa Lahden urheilukentillä. Niistä ajoista tuli hyvä pohja fyysiselle kunnolle. Pesäpallossa ja koripallossa sain Suomen mestaruuksia ja lisäksi yleisurheilin.

Ennen oman yrityksen perustamista Leena Järvinen opiskeli Helsingissä ammattien edistämislaitoksessa, työskenteli mallimestarina SOK:lla kolme vuotta sekä samassa työssä Varkaudessa Eronen Oy:ssä kaksi vuotta.

– Jyväskylään tulon lähtökohta oli se, että yritys valmistaa teollisesti vaatteita ja myydään niitä jälleenmyyjille. Erosella työskennellessäni minulle tuli idea, että kun minulle tulee rutiinia, perustan oman yrityksen. Ajattelin, että kun istuu sanomalehden päällä, ei putoa korkealta.

Niinpä Leena Järvinen perusti yrityksen Jyväskylään vuonna 1960. Kahden vuoden päästä oman malliston vaatteita alettiin myydä Väinönkadun myymälässä, ja viimeisin kauppa sijaitsi Yliopistonkadulla toria vastapäätä.

– Olemme tehneet vaatteita aikuisille naisille hyvistä materiaaleista, ja työn laatu on ollut aina hyvä. Se oli itsestään selvä asia, että oli omat ompelijat.

Eläkkeellä ollessaan Leena Järvinen selaili vanhoja katalogeja esimerkiksi Ranskan muotinäytöksistä. Ranskassa hän kävi kaksi kertaa vuodessa. Siellä hän näki tulevan muodin, värit ja mallit.

–  Kun mennään vuosia taakse päin, muistan, kuinka kauniita vaatteita ompelimostakin lähti. Jollain tavalla muoti on nykyään mennyt pelkistetyksi. Käytetään talvella pitkiä housuja ja lämpöisiä puseroita. Kauneus on taakse jäänyttä elämää. Haluaisin, että pukeuduttaisiin kauniisti ainakin erilaisiin juhliin, kastetilaisuuksiin, rippijuhliin ja teatteriin.

Kun Leena Järvinen oli myymälän lopettamisen jälkeen kotona, veri veti vaatteiden ompeluun ja valmistukseen kuitenkin aika pian.

– Minulla oli sellainen voimakas tunne, että joka päivä on sunnuntai. Se oli yrittäjänä ainoa vapaapäiväni viikossa. Minulle jäi jonkin verran vaatteita myymälän lopettamisen jälkeen, ja rakastan työntekoa. Siksi halusin pop up -kaupan lyhyeksi aikaa. Ostin myös neuleita ja puseroita uuteen pop up -myymälään. Luulen, että tämä jää tähän, mutta en tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yksi haave minulla on. Olen ajatellut suunnitella ja valmistaa oikein kauniin kesämekkomalliston ensi keväänä, ahkerasti edelleen ompeleva Leena Järvinen sanoo.

Kommentoi