Jyväskylän kutsunnoissa pohdittiin tasa-arvoa, henkistä venymistä ja armeijan tarpeellisuutta

Kutsuntalautakunnan puheenjohtajana toimii kapteeni Timo Mäkelä ja sotilasjäsen on vääpeli Emma Niemeier. Lautakuntaan kuuluu myös Jyväskylän kaupungin edustaja Sari Laine. He keskustelevat asevelvollisen, Vili Kotilaisen, kanssa varusmiespalveluksesta. Eetu Salmi

Eetu Salmi

Jyväskylän kristillisellä opistolla on pidetty vuonna 2003 syntyneiden miesten kutsuntoja viime viikosta lähtien, ja viimeinen tilaisuus järjestetään tulevana perjantaina.

Kutsunnoissa asevelvolliset kuulevat Puolustusvoimien edustajia, jotka kertovat heille varusmiespalveluksesta. Infojen jälkeen jokaisen nuoren on astuttava kutsuntalautakunnan eteen keskustelemaan siitä, kuinka haluaisi velvollisuutensa suorittaa.

Lautakunta tekee lopulliset päätökset heidän palveluspaikoistaan ja -ajankohdistaan. Jyväskylästä suurin osa lähtee suorittamaan varusmiespalvelusta Kainuun prikaatiin tai Tikkakosken ilmasotakouluun.

Viime viikolla kutsunnoissa olleet nuoret vaikuttivat olevan melko yksimielisiä siitä, että asevelvollisuus on hyvä asia. Puheissaan he toistivat ajatuksia velvollisuudentunnosta ja uusista kokemuksista.

– Toivon uusia koettelemuksia, välillä voi olla raskasta, mutta varmaan paljon riippuu asenteesta, Tikkakoskelle suuntaava Tuomas Mäkinen summasi.

Myös Leo Myllymäki määrättiin kutsunnoissa Tikkakoskelle ja hänen haaveissaan siintävät sotilaspoliisin hommat.

Hyvillä mielin olen täällä, mutta olisi tasa-arvoisempaa, jos asevelvollisuus ja kutsunnat koskisivat myös naisia.

Emil Manninen

– Odotan tiimihenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Myös rakennusten sisällä käytävät harjoitukset kiinnostavat, sillä niistä olen katsonut videoita netistä.

Monet nuoret kertoivat uskovansa siihen, ettei Suomeen kohdistu uhkia, mutta heidän mielestään armeija on silti hyvä olla olemassa kaiken varalta. Yksi nimettömänä pysytellyt mies totesi, että hänen mielestään turvallisuus on tehnyt armeijan tarpeettomaksi.

– Laita sinne nimettömänä ja kuvattomana, että armeija on syvältä, koska sotaa ei enää ole.

Muutama nuori kertoi, että he kokevat Venäjän uhkaavana.

– Uskon, että Suomesta ollaan kiinnostuneita sen vuoksi, että täältä on pääsy Itämerelle ja arktisille alueille. Mielestäni maanpuolustuksen pitää olla siinä kunnossa, että hyökkäävälle maalle aiheutuneet tappiot ovat suuremmat kuin luonnonvaroistamme saatava hyöty, Vili Kotilainen kertoi.

Kotilainen jatkoi, että häntä voisi kiinnostaa sotilasura ja rauhanturvaaminen.

Hän joutuu jännittämään kutsuntoja vielä uudestaan parin vuoden päästä, koska terveydelliset syyt estivät tällä kertaa palvelukseen astumisen.

– Kyllä se harmittaa, kun intti kiinnostaa kovasti. Armeijassa olisi mielenkiintoista nähdä, mihin kaikkeen pystyn venymään henkisesti.

Nuoret pitivät tärkeänä sitä, että palvelukseen pääsisi mahdollisimman pian toisen asteen opintojen päättymisen jälkeen.

Joona Malinen sanoi lähtevänsä Karjalan prikaatiin heinäkuussa 2023. Malinen oli kutsuntalautakunnan päätökseen tyytyväinen, sillä lukio-opintojen pitäisi olla siihen mennessä paketissa.

– Se on hyvä päästä nopeasti jatko-opiskelemaan, ettei tule ylimääräisiä välejä. Haen varmaan yliopistoon, ehkä kauppatieteitä lukemaan.

Jyväskylässä kutsuntoja on porrastettu niin, että lähes joka päivä pidetään kaksi tilaisuutta. Vili Kotilainen piti kutsuntapäivänsä kulkua nopeana.

– On ollut tehokasta toimintaa, niin kuin Puolustusvoimilla pitää ollakin.

Toisaalta kutsunnat saivat hieman myös varovaista kritiikkiä.

– Hyvillä mielin olen täällä, mutta olisi tasa-arvoisempaa, jos asevelvollisuus ja kutsunnat koskisivat myös naisia, Emil Manninen kommentoi.

Varusmiespalvelus

15 prosenttia keskeyttää

Keski-Suomessa kutsuntoja on järjestetty tänä syksynä 16 eri paikkakunnalla, ja ne koskevat maakunnassa 1 515 henkilöä.

Kutsunnat alkoivat Keski-Suomessa Konnevedeltä 16. elokuuta, ja suurin osa kutsunnoista on pidetty 12. marraskuuta mennessä. Viimeinen tilaisuus järjestetään 15. joulukuuta Keski-Suomen aluetoimistolla, jonne saapuvat esimerkiksi aiemmin estyneinä olleet henkilöt.

Tällä hetkellä sekä Suomessa että maakunnassamme noin 75 prosenttia asevelvollisista määrätään varusmiespalvelukseen. Kapteeni Petteri Kovalainen kertoo, että luku pienenee vuosittain 0,5–1 prosentin tahdilla, sillä nuorten psyykkinen ja fyysinen terveys on heikentynyt.

Puolustusvoimien pääesikunnan mukaan varusmiespalveluksen keskeyttää vuosittain noin 15 prosenttia varusmiehistä. Heistä suurin osa poistuu jo alokasjakson aikana.

Kommentoi