31 tekijää ottaa teoksillaan kantaa ilmastonmuutokseen Näytönpaikassa

Huoneentaulu kirjotaan perinteisesti pellava- tai puuvillakankaalle. Näyttelyteoksissa on käytetty materiaalia kalannahasta kengänpohjalliseen ja muoviin. Minna Vilkuna

Minna Vilkuna

Suomen käsityön museon Näytönpaikassa, eli Kilpisenkadun puoleisessa läpi vuorokauden nähtävillä olevassa näyttelytilassa avautui lokakuussa Pehmeitä tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi -näyttely.

Esille koottiin kantaaottavia huoneentauluja. Museolehtori Raija Manninen kertoo, että näyttelyssä halutaan päivittää huoneentaulujen sanomaa.

– Haastoimme kaikki mukaan valmistamaan 2020-luvun huoneentauluja, jotka muistuttavat meitä päivittäin isoista ja pienistä valinnoista ja teoista, joita voimme tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, Manninen sanoo.

Suomen käsityön museo haki modernien huoneentaulujen tekijöitä sekä ammattilaisten että harrastajien keskuudesta. Näyttelyn 31 tekijää lähestyvät aihetta kekseliäästi omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi paikallisen kalakauppiaan Ursula Rautellin ammatti näkyy teosten materiaaleissa, teksteissä ja kuva-aiheissa.

Valtaosa osallistujista valmisti käsin kirjotun huoneentaulun. Moni käytti teoksen pohjana vanhaa tekstiiliä, jolle annettiin samalla uusi elämä. Sanomaltaan teokset kannustavat muun muassa kierrättämään, korjaamaan, kuluttamaan vähemmän ja välttämään ruokahävikkiä.

– Odotin, että olisi tullut sanomaltaan vielä radikaalimpiakin huoneentauluja. Ehkä tekijöitä on hillinnyt se, että teokset tulevat esille museoon, Manninen pohtii.

Kirjontaa on aina käytetty näkyvään viestintään. Suomessa huoneentaulujen kulta-aikaa olivat 1920–1930-luvut, jolloin tauluihin kirjottiin ruusuin ja korulausein elämänohjeita ja -arvoja, usein kotia, uskontoa ja isänmaata puolustaen.

Entisaikaan mietelauseet ommeltiin yksiväriselle pellava- tai puuvillakankaalle ja kirjonta tehtiin pienellä lankamäärällä lankaa ja aikaa säästäen.

– Nykyisin voidaan käyttää näkyvästi vanhaa materiaalia, esimerkiksi pyyhettä tai pöytäliinaa, eikä huoneentaulujen reunojen tarvitse olla huoliteltuja, Manninen kuvailee.

Pehmeitä tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, Suomen käsityön museon Näytönpaikka, 19.10.–12.12.

Kommentoi