Ihmiset istuutuvat katsomoon odottavaisin mielin. Esirippu on vielä kiinni, eikä kukaan tiedä mitä sen takaa paljastuu.
– Käytämme esirippua tässäkin näytelmässä. Siinä on oma juhlallisuutensa. Ilman verhoa osa teatterin taiasta häviää, Matti Toikkanen sanoo.
Hän näyttelee pääroolia Murmuu-teatterin Farssi hyvästä miehestä -näytelmässä. Tänä syksynä kantaesityksensä saanut Antti Hopian käsikirjoittama ja Minna Tuomasen ohjaama bulevardikomedia sai ensi-iltansa lokakuussa.
Aiemmin Toikkanen on näytellyt muun muassa majuria ja hovimestaria, kurinalaisia rooleja. Nyt Toikkanen pääsee irti osittain myös omana itsenään.
– Saa päästää sisäisen minänsä ulos ja revitellä. Vaimokin sanoi, että olen luonneroolissa, Toikkanen naurahtaa.
Näytelmän juonen keskiössä on muuramelainen Tuomo, joka on muuttanut Helsinkiin ja jättänyt perheensä Keski-Suomeen hätävalheen turvin. Eräänä päivänä Tuomo saa tiedon, että hänen teini-ikäinen poikansa on karannut kotoa ja on tulossa isänsä luokse. On keksittävä suunnitelma. Tarinassa sattuu ja tapahtuu.
– Tykästyin näytelmän tekstiin tosi paljon, nauroin ääneen. Kyseessä on komedia, ei perinteinen ovifarssi, jossa ovet paukkuvat. Farssimaisuutta kyllä on, mutta mennään rauhallisemmalla temmolla, Toikkanen kuvailee.
Hän on lavalla miltei koko näytelmän ajan. Roolisuoritus on intensiivinen. Toikkanen kuvailee siinä olevan jotakin samaa kuin nyrkkeilyssä, jossa hän oli aktiivinen aikoinaan.
– Nyrkkeilyssä ei ehtinyt miettiä, mitä kehässä tapahtuu. Tässä on jotakin vastaavaa. Kun esirippu aukeaa, homma alkaa ja kaikki muu unohtuu. Replat tulee ja homma etenee automaattisesti.
Lavalla nähdään myös Toikkasen vaimo, Mette Toikkanen. Pariskunta on ollut näkyvästi mukana sekä Murmuu-teatterin että Korpilahden Teatterin toiminnassa. Rooleissa nähdään Toikkasten lisäksi Marko Pöllänen, Onni Siitonen, Riina Rantalainen, Mari Lahtinen ja Sari Pätsi. Kun koko työryhmä lasketaan mukaan, tekijöitä on noin 15.
Toikkanen tekee päivätyökseen saneeraustöitä. Teatterin pariin hän päätyi hieman sattumalta, kun häntä pyydettiin rakentamaan lavasteita Korpilahden Teatteriin kymmenisen vuotta sitten. Hiljalleen Toikkanen siirtyi näyttämölle myös itse. Hän kannustaakin ottamaan yhteyttä harrastajateattereihin, jos ala yhtään kiinnostaa.
– Voi olla vaikka narikassa, kahvilassa tai kuiskaajana. Se on pehmeä tie lähteä katsomaan, sopiiko teatterielämä itselle. Itse olen tottunut tekemään asioita paljon yksin, joten teatteriharrastuksessa olen oppinut tiimityöhön. Kaveriin pitää luottaa lavalla, Toikkanen kuvailee.