Puheterapeutteja on tarpeeseen nähden liian vähän. Ongelma näkyy myös Keski-Suomessa.
– Puheterapeuttimme muutti pois viime keväänä, ja siitä saakka meillä ei ole ollut omaa puheterapeuttia. Toimi on ollut auki useampaan kertaan, ja parhaillaankin se on auki 5. marraskuuta saakka. Hakijoita ei ole toistaiseksi ollut, kertoo Muuramen Hyvinvointi -liikelaitoksen ylilääkäri Jari Nojonen.
– Aiemmin, kun meillä oli oma puheterapeutti, oli hoitoon pääsy aika erittäin hyvä, noin kuukauden luokkaa. Nyt jonotusaika on selvästi tätä pidempi muissa kuin lievissä, etäterapiaan ohjattavissa tapauksissa, Nojonen lisää.
Myös Jyväskylässä puheterapeuteista on ollut pitkään vajetta sekä kaupungin terveyspalveluiden toimissa että erikoissairaanhoidon puolella. Rekrytointi on vaikeaa. Tällä hetkellä tilanne on kohtalainen verrattuna aiempiin vuosiin, vaikka vajetta on edelleen.
– Syyskuussa keskimääräinen palvelujen piiriin pääseminen oli hieman vajaa viisi kuukautta. Jonotusaika riippuu siitä, mikä on palveluihin hakeutumisen syy. Lievimmät vaikeudet odottavat pisimpään, mutta jos lapsen vuorovaikutuksen, kommunikoinnin ja puheen kehityksessä on huomattavia ongelmia, palveluihin pääsee nopeammin, kertoo Jyväskylän kaupungin johtava puheterapeutti Päivi Littunen.
Jyväskylän kaupunki ostaa maksusitoumuksella puheterapiapalveluita yksityiseltä sektorilta niin paljon kuin saatavilla on.
– Myöskään yksityissektori ei vedä. Pulaa on julkisella puolella, ostamissamme yksityispalveluissa sekä Kelan vastuulla olevissa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluissa, Littunen toteaa.
Työ- ja elinkeinotoimiston ammattibarometrin mukaan puheterapeutit kuuluvat Jyväskylässäkin ryhmään, joka on määritelty työvoimapula-ammateiksi.
– Puheterapeuteista on pulaa kaikkialla Suomessa. Keski-Suomessa tilanne on tällä hetkellä se, että Jyväskylässä ei ole tällä hetkellä yhtään puheterapeuttia työnhakijana. Jyväskylässä puheterapeuttien työvoimapula näkyy TOP 15 -työvoimapulalistalla sijalla 14, kertoo palvelupäällikkö Sirpa Lehto Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistosta.
Suomen Puheterapeuttiliiton puheenjohtaja Sirkku Ikonen-Hwangin mukaan pitkillä jonotusajoilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Kuntoutuksen oikea-aikaisuus puheen ja kielen häiriöiden kuntoutuksessa on tärkeää kaikkien asiakasryhmien kohdalla.
– On äärimmäisen tärkeää, että tukitoimet aloitetaan heti, kun lapsen vaikeudet havaitaan. Tällöin kuntoutuksesta saatava hyöty on parhaimmillaan ja kuntoutuksessa voidaan hyödyntää lapsen kielen kehityksen herkkyyskausia. Tutkimustieto osoittaa, että varhaisella ohjauksella ja kuntoutuksella on mahdollista ennaltaehkäistä ja lieventää lasten kielellisiä vaikeuksia.
Lievätkin vaikeudet kielessä tai kommunikaatiossa aiheuttavat herkästi suuria vaikeuksia arjen tilanteisiin, oppimiseen ja osallisuuteen.
– Jos lapsella on vaikeuksia itseilmaisussa tai muiden ymmärtämisessä, hän voi kokea monet arjen tilanteet yllättävinä, vaikeina ja turhauttavina. Vaikeus ilmaista itseään ja omia tunteitaan ikätovereiden tavoin voi vaikuttaa merkittävästi muun muassa sosiaalisten suhteiden rakentumiseen.
Pula puheterapeuteista juontaa suurelta osin juurensa siitä, että logopediakoulutuksen aloituspaikkamäärät ovat olleet tarpeeseen nähden liian matalat.
– Logopedian aloituspaikkamäärissä on aivan viime vuosina tapahtunut suotuisaa kehitystä. Aloituspaikat ovat lisääntyneet sekä kertaluontoisten että pysyvien lisäysten ansiosta. Tänä vuonna sisäänottomäärä oli kaikissa yliopistoissa yhteensä 142, mikä on noin 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Valmistuvien puheterapeuttien määrä tulee siis tulevina vuosina lisääntymään merkittävästi, Sirkku Ikonen-Hwang kertoo.
Logopediaa voi opiskella Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Itä-Suomen yliopistossa koulutus alkoi tänä syksynä. Ainakin näillä alueilla puheterapeuttien rekrytoiminen tulee mahdollisesti helpottumaan.
– Positiivista on se, että lähitulevaisuudessa valmistuvien puheterapeuttien määrä tulee yleisesti kasvamaan.