Ruotsalaiset ovat onnellista ja trendikästä kansaa. He laulavat yhdessä Abbaa, purjehtivat raitapaitoineen ja viettävät kesänsä kukkaseppeleet pellavaisissa hiuksissaan. Vai eikö sittenkään? Ikean huonekalujen kokoaminen onnistuu ainakin.
– No totta kai! Ja jos ajetaan Ikean ohi, tulee ihan ”ooh, Ikea”, naurahtaa Ann-Sofie Sivelä.
– Kysymyksen purjehtimisesta olen saanut kuulla aika monta kertaa. Siitä on tullut lentävä lause töissäkin, ”Mites sä täällä oot, eikös sun pitäs olla purjehtimassa?”, Eija Myllykoski sanoo.
Oikeasti Kuokkala svenska skolan opettajat Sivelä ja Myllykoski eivät ole törmänneet Jyväskylässä ennakkoluuloihin.
– Suhtautuminen on ollut pelkästään positiivista ja uteliasta, Sivelä kertoo.
Molemmat naiset muuttivat Suomeen suomalaisen miehen matkassa, Sivelä Smålandista vuonna 2002 ja Myllykoski Taalainmaalta vuonna 2009. Myllykoski oli muuttaessaan kaksikielinen, joten suomen kieli ei ollut haastavaa.
– Minulle suomen kieli oli aluksi tosi vaikeaa. Osasin laskea kolmeen ja sanoa ”ei saa peittää”, koska se luki kaikissa pattereissa ruotsiksi, norjaksi ja suomeksi, Sivelä muistelee.
Työelämässä kulttuurien erot näkyivät heti. Ruotsissa vallitsee möte- eli kokouskulttuuri. Ihmisten työpäivät kuluvat kokouksissa, asioista ”diskuteerataan” niin töissä kuin vapaallakin.
– Kokoonnutaan ja kokoonnutaan, puhutaan ja puhutaan, sata ja miljoona kertaa. Sitten päätetään uusi kokous, Sivelä luettelee.
– Mutta kun tulin Suomen kouluun töihin, silloinen rehtori löi nuijalla pöytään aina kun asia oli päätetty. Päätöksenteko oli tehokasta: seuraava asia ja nuijalla pöytään, seuraava asia ja nuijalla pöytään, Myllykoski muistelee huvittuneena.
Kulttuuriset erot Suomen ja Ruotsin välillä tulevat esille myös juhlissa. Myllykosken mukaan ruotsalainen joulu on rallattelujoulu. Kuusen ympäri tanssitaan iloisia lauluja laulellen. Suomessa ollaan hartaampia.
– Suomessa ollaan perinteisiä ja perinteitä vaalitaan, mutta ei ollenkaan huonolla tavalla. Perinteet näkyvät myös itsenäisyyspäivänvietossa. Myös uskonto näkyy enemmän juhlissa, kuten myös suomalaisessa koulumaailmassa.
No entäpä jouluruoat sitten?
– Yyyh! Otin ensimmäisellä kerralla lautaselle vähän kaikkea, laatikoitakin. Mutta anteeksi vaan, en pystynyt syömään. Ne olivat ihan hirveitä, Sivelä sanoo.
Ruotsissa joulupöytään kuuluvat kinkun lisäksi muun muassa lihapullat, lohi, prinssinakit ja janssoninkiusaus.
Yksi perinne suomalaisilla on, joka ihmetyttää monia maailmalla, mutta myös ihan naapurissa.
– Saunominen. Miksi keskellä kesää pitää mennä saunaan? Ja miksi mennään saunaan työkavereidenkin kanssa? Miksi pitäisi heittää kaikki vaatteet pois ja lähteä saunomaan? Edelleen ajattelen, että ei kiitos. Perheen kesken on eri asia, Sivelä sanoo.
– Tätä minäkään en ole koskaan ymmärtänyt, että miksi pitää mennä porukalla, Myllykoski sanoo ja nyökkää ymmärtävästi.
Saunakulttuuri ei siis ole iskenyt naisiin Suomessa eletyistä vuosista huolimatta. Myöskään Euroviisut eivät naisia kiinnosta, mutta entäpä urheilu. Kumpaa kannustatte, Suomea vai Ruotsia?
– Totta kai Ruotsia. Mutta jos ruotsalaisia ei ole, niin suomalaisia. Ja jos ruotsalainen voittaa, suomalainen saa olla hyvä kakkonen, Sivelä kertoo suotavasta paremmuusjärjestyksestä.
– Meidän miehet kannustavat Suomea ja lapset kannustavat molempia maita, Myllykoski naurahtaa.
