Perhe on kotiutunut työ- ja hoitopäivän jälkeen, aikuinen haluaa hengähdystauon ja ojentaa lapselleen tabletin. Sovatek-säätiössä työskentelevän Jarkko Järvelinin mukaan toimintatapa on yleinen.
– Sanotaan, ettei saisi syyllistää vanhempia, mutta pieni syyllistäminen on joskus paikallaan. Jos toimii joskus näin, se ei vaaranna lapsen kehitystä. Mutta jos lapsi alkaa pyytää tablettia tai puhelinta, ja se on ehdoton siihen ajankohtaan liittyvä asia, se ei ole hyvä asia, Järvelin muistuttaa.
Hän on peli- ja nettihaittojen ehkäisyä kehittävän Pelituen kehittämispäällikkö.
Moni lapsi oppii käyttämään digitaalisia laitteita jo ennen kouluikää. Aiempaa monipuolisemmaksi käyttö muuttuu yleensä koulutaipaleen alussa, jolloin lapsi saa usein ensimmäisen puhelimensa. Se ei ole valmis lapsen käyttöön sellaisenaan.
– Kannattaa käydä läpi mitä sovelluksia sinne on asennettu valmiiksi. Puhelimeen kannattaa myös asentaa apuohjelma, jolla aikuinen pystyy, Google Family Linkillä tai vastaavalla, rajaamaan mitä sovelluksia lapsella on käytössä ja seuraamaan mitä puhelimella on tehty. Voi laittaa myös asetuksia, joissa vaaditaan vanhemman lupa esimerkiksi uuden ohjelman tai pelin asentamiseen.
Jos sovelluksella on virallinen ikäraja, sillä on yleensä syynsä. Esimerkiksi Suomessa Facebookin ikäraja on 13 vuotta.
– Jos käyttäjän ikä joudutaan valehtelemaan, jotta sovelluksen saa käyttöön, hälytyskellojen pitäisi soida. Ongelma on tietysti se, että monia sovelluksia hyötykäytetään jo aiemmin myös perheen kesken. Jos ottaa lapselle käyttöön sometyökalun tai sovelluksen, kannattaa selvittää ja sopia mihin hän sitä käyttää ja kenen kanssa.
Sosiaalisen median ongelma peleihin verrattuna on se, että peleistä pystytään selvittämään mitä ne sisältävät.
– Somessa ikärajat on laitettu sen mukaan, mitä sen kautta on mahdollista kohdata eli mitä muut ihmiset voivat kanavaan syöttää. Jos jotain sattuu, vanhemman syyllisyydentunne asian mahdollistamisesta ei välttämättä ole kaksinen.
Digitaalisen median käytössä sekä laatuun että määrään liittyy ongelmallisuutta.
– Jos lapsi pääsee hallitsemattomasti kahlailemaan puhelimella, ja eteen tulee asioita mihin ei riitä ymmärrys, se voi aiheuttaa lapselle voimakkaitakin pelkotiloja ja ahdistusta. Lasten taidot kehittyvät nopeasti, nopeammin kuin ymmärrys asioista.
Järvelin muistuttaa, että avoin keskustelu on kaiken ydin. Jos lapsi tai nuori on nähnyt tai kokenut digitaalisessa maailmassa jotakin hämmentävää tai käynyt jossakin luvattomasti, hän ei välttämättä uskalla kertoa asiasta.
– On tärkeää muistaa, ettei synnytetä muuria. Asioista pitäisi keskustella rauhallisesti. Jos pahoja asioita tulee vastaan, niistä on aina tärkeää puhua aikuisen kanssa.
Digitaalisuus ei ole pelkkiä uhkakuvia vaan myös paljon myös huvia, ja tietenkin hyötyä. Digitaalinen ympäristö luo mahdollisuuksia esimerkiksi oppimisen ympärille.
– Verkkopelien pelaamista pidetään yhtenä syynä siihen, että pojat ovat kirineet esimerkiksi englanninkielen taidossa tyttöjen ohi. Toisille netin peliporukka on turvallinen ympäristö, jossa saa onnistumisen kokemuksia. Joillakin asuinalueilla digitaalisuus on myös monipuolistanut harrastusmahdollisuuksia.
Digipelaaminen on osa nykyaikaa, kulttuuria, yhdessäoloa ja kasvua.
– Digitaalinen oppimisympäristö voi myös auttaa keskittymistä joillakin lapsilla ja tulokset voivat olla tosi hyviä. Toisaalta jatkuvien, nopeatempoisten mediasisältöjen kulutus vaikeuttaa keskittymiskyvyn kehitystä, Järvelin sanoo.
Pelituen Digireppu auttaa alkuun digilaitteiden kanssa. Maksuton sähköinen tietopaketti toteutettiin vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien toiveesta. Digirepun avulla aikuinen ja lapsi voivat miettiä yhdessä digilaitteiden hyvää käyttöä.
Järvelin sanoo, että tarvittaessa pöydälle pitää nostaa koko perheen digilaitteiden käyttöön liittyvät tottumukset. Omaa tekemistään on hyvä miettiä ennen kuin ponnistaa keskusteluun lasten ja nuorten kanssa.
– Mikään yksittäinen sovellus ei ratkaise asiaa. Se on kasvatuskysymys, ja keskustelua pitää käydä koko ajan. Asioista on otettava selvää ja pysyttävä kärryillä sen verran kuin pystyy. Täytyy tehdä perheen omat säännöt: miten meillä toimitaan, ja sopeutettava toiminta siihen miten muut tekevät.
Digireppu: www.pelituki.fi/materiaalia