Puhelimen käyttö ajaessa on aina riski – varsinkin kaupunkialueella otetaan luuri käteen

Tuomo Kujalan seuraava tutkimuskohde on autojen omat tieto- ja viihdejärjestelmät.Tutkimusta varten yliopistolle Agoraan rakennetaan uusi simulaattori. Outi Elomaa

Outi Elomaa

Ihmiset käyttävät mielellään älykännyköitä autolla ajaessaan.

– Puhelimen käytön riskit piilevät siinä, kun saa vahvistusta siihen, ettei käynyt kuinkaan. Sillä tavalla vahvistuu ajatus, ettei puhelimen käyttö ole riskialtista. Liikenne on kuitenkin paikka, jossa on aina mahdollisuus yllätykseen, ja se tulisi pitää mielessä, Jyväskylän yliopiston kognitiotieteen apulaisprofessori Tuomo Kujala sanoo.

Vuonna 2016 tehtiin Jyväskylän yliopistossa tutkimus, johon osallistui 30 henkilöä, jotka tunnustivat jo valmiiksi käyttävänsä paljon puhelinta autoillessaan. Tutkimusta tehdessä oli juuri julkaistu Pokémon Go -peli, jota pelattiin myös autoa ajettaessa. Muita suosittuja sovelluksia olivat WhatsApp, Facebook, Instagram ja puhelimen kamerasovellus.

Tulosten mukaan autoilijat koskettivat älypuhelimensa ruutua keskimäärin 41 kertaa tunnissa; enimmillään eräs kuljettaja 483 kertaa tunnissa.

– Yksi havainto tuloksissa oli vastoin meidän odotuksiamme. Oletimme, että puhelinta käytettäisiin vähemmän kaupunkialueella kuin maantiellä, mutta havainto oli päinvastoin. Nykyautot ovat tavallaan helppoja ajaa. Kuljettajalla on paljon vapaata mentaalista kapasiteettia keskittyä muuhunkin, Kujala sanoo.

Hän jatkaa, että autojen kehityksessä tavoitellaan entistä automatisoidumpaa ajamista.

– Kehityksessä unohtuu se, että edelleenkin kuljettajan pitää tarkkailla, mitä automatisoitu auto tekee. On huonoja esimerkkejä siitä, miten autopilotilla liikkuva auto ei ole pystynytkään toimimaan liikennetilanteessa, kuten on suunniteltu, ja kuljettaja on tehnyt jotain muuta, Kujala kertoo.

Tuomo Kujalan mukaan nyt on tärkeä tutkia, kuinka paljon autojen monipuolistuvat omat tieto–viihdejärjestelmät aiheuttavat tarkkaamattomuutta.

– Autotehtaat ovat kehittäneet esimerkiksi ominaisuuden, että kännykkää voidaan käyttää auton kosketusnäytön kautta. Pitkään oltiin huolissaan kännykän käytöstä ajon aikana, mutta aika vähän puhutaan siitä, kuinka riskialtista on autojen tieto- ja viihdejärjestelmien käyttäminen. Nykyään autojen tieto-viihdejärjestelmissä pystyy käyttämään melkein samankaltaisia sovelluksia kuin puhelimissakin.

Ääriesimerkki on ehkä Tesla, jossa on 17 tuuman näyttö tieto- ja viihdejärjestelmälle. Kaikki ajamiseen liittyvä informaatio on siinä, myös nopeusmittari.

– Autojen uusissa käyttöliittymissä voi olla tiettyjä etujakin. On ehkä helpompaa, kun on isompi näyttö ja isommat painikkeet kuin kännykässä. Eri autotehtailla näyttää kuitenkin olevan jokaisella omanlaisensa tapa toteuttaa käyttöliittymä, ja ne ovat hyvin erilaisia. Laitamme näiden tutkimukseen paukkuja, ja rakennamme Agoran alakertaan testauslaboratorion, jossa voimme tutkia ja vertailla onko jokin järjestelmä turvallisempi kuin jokin toinen. Juuri käynnistyneessä akatemiahankkeessa kehitämme luotettavan pohjan mittauksille, Kujala sanoo.

Vuonna 2016 tehty tutkimus kesti puoli vuotta. Keskivaiheessa tutkimusta autoon asennettu puhelin alkoi antaa huomautuksia, jos kuljettajalla oli oman puhelimen näyttö auki, ja saavuttiin esimerkiksi lähelle suojatietä tai risteysaluetta.

– Ajattelimme, että huomautus vähentäisi puhelimen käyttöä, mutta datan mukaan niin ei tapahtunut. Varoituksilla ei ollut vaikutusta. Kuuden kuukauden jälkeen tehtiin kysely osallistujien kokemuksista, ja he itse kokivat varoituksista olleen hyötyä.

Osa osallistujista oli huolissaan, että he käyttävät ajaessaan paljon kännykkää, mutta eivät osanneet sitä lopettaa.

Henkilökohtaista

Millainen oli ensimmäinen oma puhelimesi?

Se oli Nokian 3110, jonka sain 18-vuotislahjaksi. Se taisi olla toinen meidän luokalla. Siinä oli perussovellusten lisäksi matopeli, jota käytin ahkerasti. Puhelin maksoi noin 2 000 markkaa eli se oli aika arvokas siihen aikaan.

Muistatko lapsuudenkotisi puhelinnumeron?

Muistan kyllä. Puhelin oli veivattava malli, sillä asuin Ruovedellä maalla missä ukkonen rikkoi paineltavat lankapuhelimet. En pitänyt nuorena puhelimessa puhumisesta. Soitin vain silloin, kun oli pakko.

Vastaatko puhelimeesi ajaessasi?

Vastaan, jos kännykkä on kytketty handsfree-laitteeseen. Pakko myöntää, että vaihdan joskus musiikkia ja käytän navigointisovellusta. Vastaan myös viesteihin, mutta teen sen lain mukaisesti eli puhelin on telineessä ja olen erityisen tarkkaavainen siinä, miten ajan. Pyrin välttämään puhelimen käyttöä ellei ole pakko.

Mitä syksy saa sinussa aikaan?

Syksy on rauhoittumisen aikaa. Olen kevät- ja kesäihminen, sillä koen, että ne ovat ihmisen parasta aikaa. Toisaalta siihen on tottunut, että syksy ja talvi tulevat. Onhan se rikkauskin, että on erilaiset vuodenajat.

Työsi liittyy kognitiotieteeseen, jonka tutkimuskohteina ovat mieli, kokemus, ajattelu ja älykkyys. Mikä näistä neljästä on vahvin alueesi?

Ajattelu. En välttämättä pidä itseäni hyvin älykkäänä, ja olen analyyttinen tutkijatyyppi. Pidän itseäni ajattelutaitoisena, ehkä se liittyy myös tarkkaavaisuuteen, jota tutkin. Haluan kaivaa ajattelun avulla olennaisen esiin.

Kommentoi