Yhä useamman pyöräilijän päästä löytyy MIPS-tekniikalla varustettu kypärää

Pitäisikö sähköpotkulautojen kanssa käyttää kypärää? ”Ehdottomasti. Se on vähän haasteellista, kun potkulaudan vuokraa, niin eihän jengi kanna kypäriä mukana. En tiedä, miten se ratkaistaisiin, voisiko kaikissa sähköpotkulaudoissa olla joku laatikko onesize-kypärälle tai kaulalla kulkeva airbag-malli, joka säätyy miltei jokaiseen päähän sopivaksi?”, pohtii Velimatti Oksanen XXL-urheiluvälineliikkeestä. Essi Rikama

Essi Rikama

Vaikka pyöräilyonnettomuuksissa vammoja tulee usein myös raajoihin, pään alueen vammat ovat yleensä niitä vakavimpia. Liikenneturvan mukaan pyöräilyonnettomuuksista aiheutuneet aikuisten päävammat aiheutuvat yleensä tiehen iskeytymisestä, lapsilla pää iskeytyy useimmiten autoon. Kypärä onkin pyörävarusteista se, jossa ei kannata lähteä säästökuurille.

– Säästää sitten vaikka lokasuojissa, toteaa Jyväskylän XXL:n pyöräosaston vastaava Velimatti Oksanen.

Alan liikkeissä on huomattu, että ihmiset ovat halunneet satsata kypärien laatuun erityisesti korona-aikana.

– Koronan takia tehtaita oli kiinni ja koko maapallo alkoi liikkua ulkona. Kun saatavuus ja kysyntä menivät eri suuntiin, yhdistelmä oli välillä haastava. Nyt tilanne on kuitenkin parempi, kertoo Intersport Tourulan urheiluvälinemyyjä Ismo Kovanen.

”NTA 8776-standardin täyttävät kypärät on suunniteltu erityisesti sähköpyöräilyyn eli suurempiin nopeuksiin. Niissä on useimmiten esimerkiksi magneetilla kiinnitettävä visiiri ja takavalo vakiona”, kertoo Intersport Tourulan urheiluvälinemyyjä Ismo Kovanen. Essi Rikama

Tavalliset, EN 1078 -standardin mukaiset ja CE-hyväksytyt, kypärät on suunniteltu siten, että ne suojaavat päätä suorilta iskuilta.

– Kaikki kypärät käyvät kaikenlaiseen pyöräilyyn, mutta tietyt mallit on suunniteltu enemmän maasto- tai katupyöräilyyn tai esimerkiksi skeittaukseen. Katupyöräilykypärissä on huomioitu aerodynaamisuus ja maastokypärän tunnistaa sen raskaamman näköisestä rakenteesta, pidemmälle ulottuvammasta reunasta ja lipasta, jonka voi joissain malleissa nostaa ylös, Velimatti Oksanen kiteyttää.

– Itselle sopiva kypärä löytyy vain sovittamalla. Hyvä istuvuus ja ulkonäkö ovat tärkeitä asioita, koska vain itselle mieluisa kypärä tulee varmasti käyttöön, Kovanen lisää.

Viime vuosina suosioon ovat nousseet MIPS-järjestelmällä (Multi-directional Impact Protection System) varustetut kypärät, jotka antavat suojaa myös kiertoliikkeeltä.

– MIPS on lisärakenne, joustava sisärunko kypärän sisällä. Se on yleistynyt kymmenen vuoden sisällä laskettelu- ja pyöräilykypäriin. Edullisimmista malleista sitä ei löydy, mutta paremman perustason kypärissä se alkaa olla jo vakiovaruste, Oksanen sanoo.

Lapsen kypärässä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että sen muoto on takaa tasainen. Suipon mallinen kypärä estää hyvän pään asennon esimerkiksi pyörän turvaistuimessa istuttaessa. Kun kypärän etuosa laskeutuu pari senttimetriä kulmakarvojen yläpuolelle, istuvuus on yleensä hyvä. Oksasen mukaan lasten kypärissä on myös usein turvaklipsi, joka aukeaa, jos lapsi jää kypärän varaan roikkumaan.

– Leukahihnan kiristys liukuu vaivattomasti kevyessä vedossa, mutta onnettomuustilanteessa veto tulee nopeasti ja hihna pitää kypärän paikallaan.

Lisäturvallisuutta pyöräilykypärän kautta tuovat huomiovärit ja -valot. Suositeltu vaihtoväli kypärälle on viisi vuotta.

Liikenneturvan mukaan pyöräillessä kaadutaan ja kolaroidaan useammin kuin tilastot kertovat. Valtaosa onnettomuuksista on yksittäisiä kaatumisia. Keväällä 2021 tehdyn Tilastokeskuksen tietoihin perustuvan Liikenneturvan tilastokatsauksen mukaan pyöräilijöinä kuolleiden määrä on noussut yli 50 prosentilla kymmenen viime vuoden aikana. Loukkaantuneiden määrä on lähes puolittunut vastaavana aikana.

– Vuonna 2020 pyöräilijöitä kuoli poikkeuksellisen paljon eli 31 pyöräilijää. Pienten lukujen vuoksi satunnaisvaihtelu vaikuttaa tilastoihin. Pyörällä kuolleiden määrässä nähdään lievää kasvua, kun ajatellaan kymmentä viime vuotta. Pyöräilyn määrä on myös viime vuosina lisääntynyt, toteaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa.

Kolmen viime vuoden aikana liikenteessä on kuollut vuosittain keskimäärin 25 ja loukkaantunut 620 pyöräilijää. Liikenneturvan tarkkailujen mukaan vuonna 2020 kypärää käytti 51 prosenttia pyöräilijöistä. Jyväskylässä käyttöprosentti oli samana vuonna 49 prosenttia.

Kaikki eivät halua kypärää päähän. Kaupunkikäyttöön suunniteltu kaulurimalli toimii, kuten auton turvatyyny. "Kun tullaan törmäystilanteeseen, kiihtyvyysanturi tulkitsee tilanteen ja kauluksesta aukeaa turvatyyny pään ympärille", Kovanen kertoo. Essi Rikama

Kommentoi