Harri Tapperin lehmiin liittyvät ripsumarunot saivat sävelet

Kirjailija Harri Tapperin laajaan tuotantoon kuuluivat myös ripsumarunot. Rouhiainen Kari

Outi Elomaa

Leena Silvast (laulu) ja Jesi Blomgren (harmonikka) esittävät Palokan Pelimannitalon konsertissa kirjailija Harri Tapperin (1929–2012) ripsumarunoja.

Ripsuminen on paarmojen ja muiden ötököiden hätistämistä pois lehmän kimpusta sitä lypsettäessä. Aikoinaan ripsujana toimivat yleensä talon lapset ja nuoret, nuori piika tai joskus isäntäkin. Ripsujalla oli kädessään puun lehviä ja niillä huiskimalla ötökät pidettiin loitolla ja lehmä rauhallisena lypsyn ajan.

Harri Tapper kirjoitti ja antoi runosarjan Ripsumalauluja hankasalmelaiselle laulajalle ja maatalon emännälle Leena Silvastille 1990-luvun alussa. Saatesanoissa Tapper kirjoittaa:

”Ajattelin niin, että laulaja ripsuessaan purkisi elämäntuntojaan, ja lehmät ja lypsäjä kuuntelisivat. Suunnittelin tähän haitaripelin soiton, mutta voi soitin muukin olla.”

Laulusarjan lähtökohtana ovat runojen tarinat ja tunnelmat sekä Silvastin omakohtaiset värikkäät kuvailut maatilan elämästä. Ripsumalauluissa uusi ja vanha aika kohtaavat nykyhetkessä.

Laulusarja on sävelletty vuonna 2019. Musiikkia ei ole tietoisesti ohjailtu mihinkään tyylilajiin. Laulut ovat muotoutuneet säveltäjä Jesi Blomgrenin innoituksen mukaan myötäilemään runoja sekä laulajan persoonaa. Lopputulosta voisi kuvata sekoitukseksi laulelmaa, kansanmusiikkia ja avantgardea.

Lauluja lypsyhetken rauhaan -konsertti on sunnuntaina 19.9. kello 15.

Kommentoi