Niko Peltosen langaton netti tulee johdolla seinän läpi sisään
Niko Peltosen omakotitalon puutarhatontilta näkyy Vaajakosken Kanavuoren jyrkkä rinne. Nelostie kulkee vierestä, mutta tiedon valtatielle jouduttiin rakentamaan perheelle oma erillinen liittymä.
– Netti tuli ennen hybridinä eli kuparia ja ilmaa pitkin. Olin itse asiassa aika tyytyväinen siihen, mutta olihan se kallis. Kuukaudessa sai maksaa lähes 50 euroa. Eikä langaton verkko meinannut riittää talon toiseen päähän, Peltonen kertoo.
Peltosen kaveri työskentelee Elisalla asennushommissa. Hän vinkkasi 5G-vaihtoehdosta vahvistimineen. Kyse on kokonaisuudesta, jossa langaton verkkoyhteys tuodaan taloon seinän läpi johdolla ja jaetaan talon sisällä langattomasti.
Peltosen mäkien keskellä sijaitsevalla tontilla se tarkoitti, että netin ulkoyksikkö kiinnitettiin korkealle televisioantenniin, suunnattiin kohti lähintä tukiasemaa ja yksiköstä vedettiin johto talon taakse, jossa se vietiin talon seinän läpi sisälle.
– Sisällä on muuntajan kokoinen laite, joka jakaa netin langattomasti parin vahvistimen avulla koko taloon, Peltonen kertoo.
Ammattilaisten tekemä asennus maksoi erikseen, mutta kuukausimaksu jää nyt kympin halvemmaksi kuin ennen. Ja netti toimii koko talossa.
Vuodesta 2011 tiedonsiirtomäärät ovat 40-kertaistuneet.
Juha Peltomäki
Elisan aluejohtaja Juha Peltomäki kertoo, että Peltosellekin rakennettu 5G-kotinetti yleistyy erityisesti alueilla, joissa ei ole saatavilla nopeaa kiinteää yhteyttä, mutta on tarvetta nopealle netille.
Samaan hengenvetoon Peltomäki muistuttaa, että sisäverkon toimivuus on yhtä tärkeää kuin itse yhteys.
– Uudet langattomat reitittimet käyttävät aiempaa korkeampia taajuuksia. Esimerkiksi perinteiset huoneen ovet leikkaavat korkeataajuuksisia (langattomia) wifi-yhteyksiä todella paljon. Kattava toimivuus sisätiloissa varmistetaan wifi-verkkoa monistavilla laitteilla, hän kertoo.
Suomessa käytetään Peltomäen mukaan eniten mobiilidataa asukasta kohden koko maailmassa. Keskeinen syy tähän on hinnoittelu, joka muissa maissa perustuu datan määrään ja Suomessa sen nopeuteen. Nopeuteen perustuva hinnoittelu mahdollistaa suuren datamäärän käytön etenkin mobiilissa.
– Vuodesta 2011 tiedonsiirtomäärät ovat 40-kertaistuneet. Tämä edellyttää myös verkolta entistä parempaa suorituskykyä ja siksi tarvitsemme uuden sukupolven verkkoteknologiaa, Peltomäki sanoo.
Datan kulutusta kasvattavat myös yleistyvät älylaitteet kodeissa. Verkon yli hallitaan monissa talouksissa jo kodin laitteita aina pesukoneista ja jääkaapeissa imureihin ja valaistukseen. Peltomäen mukaan lähitulevaisuudessa esimerkiksi itseohjautuva liikenne kaupungeissa vaatii isoja määriä verkkokapasiteettia.
Peltosen perheessä pesukoneet käynnistetään käsin eikä imuri liiku itsestään, mutta Nikon peliharrastus vaatii nopean ja varman yhteyden. Lisäksi nettiä tarvitaan suoratoistopalveluiden käyttöön.
Lähivuosina älylaitteiden käyttäjien määrä kasvaa, kun Nikon ja vaimon lisäksi 4,5-vuotias poika ja puolivuotias tytär ryhtyvät käyttämään kaistaa.