Vuosi sitten Jyväskylän päiväkodeissa työnsä aloittaneet kasvatusohjaajat toimivat apukäsinä lapsille, perheille ja myös päiväkodin henkilökunnalle.
Kasvatusohjaajia palkattiin valtion hankerahoituksella Jyväskylän alueen koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen tasoittamiseen. Kasvatusohjaajat kiertävät omilla alueillaan päiväkoteja aiemmin kartoitettujen tarpeiden mukaan.
– Keväällä 2020 tilanne oli konkreettisempi, kun varhaiskasvatuksesta jäi paljon lapsia kotihoitoon. Osa oli kotona koko kevään ja kesän. Tällä hetkellä se on veteen piirretty viiva, mikä johtuu koronasta ja mikä jostakin muusta. Tilanne on pitkittynyt, kasvatusohjaaja Sari Jussila kertoo.
Tukea on haluttu suunnata erityisesti niiden lasten kasvuun ja oppimiseen, joihin koronapandemia ja poikkeusolot ovat vaikuttaneet eniten. Pitkät poissaolot ovat voineet vaikuttaa esimerkiksi lasten kaverisuhteisiin ja oppimisen eri osa-alueisiin, kuten suomen kielen oppimiseen monikielisillä lapsilla.
– Korona vaikutti myös perheiden lähipiiriin. Esimerkiksi isovanhempien tapaaminen ja heiltä saatava apu väheni ennen rokotuksia. Vastavuoroinen keskustelu myös toisten vanhempien kesken vähentyi ja tuki siirtyi etäyhteyksien päähän.
Kasvatusohjaajat ovat päiväkotien ja perheiden arjessa mukana.
– Olemme korvana. Usein keskustelu alkaa päiväkodin eteisestä, että haluaisitteko keskustella jostakin lapseen liittyvistä asioista? Meiltä saatetaan kysyä unesta, ravitsemuksesta, peliajasta tai vaikkapa rajojen asettamisesta. Vaikka työskentelemme lapsiryhmissä, meitä ei lasketa hoitovahvuuteen vaan meillä on enemmän aikaa jutella myös vanhempien kanssa.
– Teen myös lasten yksilöohjausta, sellaista mitä normaalissa päiväkotiarjessa harvoin pystytään tekemään. Pidän lapsille tunnetaitokerhoja ja sparraan lapsia kaveri- ja leikkitaidoissa, Sari Jussila lisää.
Koronatilanne vaikutti myös esiopetuksessa olevien lasten oppimiseen ja ryhmässä toimimisen taitoihin. Kouluun meneminen ei välttämättä konkretisoitunut keväällä, kun tutustumisia kouluihin rajoitettiin. Perheitä on tuettu puhelinkeskusteluilla, Teamsissa ja yhteisissä ulkoiluhetkissä.
– Joskus olemme perheen pihassa ja juttelemme asioista. Eteen saattaa tulla myös konkreettisia kasvatustilanteita, jotka käydään läpi samassa hetkessä.
Jussilan mukaan pandemia-aika on tuonut mukanaan myös yhden positiivisen asian.
– Perheiden on pitänyt pysähtyä ja miettiä enemmän ajankäyttöä perheensä sisällä. Paljon puhutaan lasten levottomuudesta ja harrastusten määrästä, niin kyllähän sitä tulee, jos ei välillä vaan istuta ja olla. Välillä pitää olla myös tylsää, hän muistuttaa.
Kasvatustyö on muuttunut vuosikymmenien varrella. Sari Jussilan mukaan parempaan suuntaan.
– Kasvatusmenetelmiä on tullut hirveästi lisää ja positiivinen pedagogiikka on ihana asia. Sehän ei ketään ojaan kaada, että yritetään löytää kaverista hyviä puolia, kehutaan ja kannustetaan. Tunnetaidot ovat myös paljon mukana päiväkotien arjessa.
Yksi esimerkki alan uusista työkaluista on viime keväänä aloitettu, netin kautta toimiva Etäkahvila. Syksyn ensimmäinen Etäkahvila järjestetään Teams-yhteydessä kautta tänään 15. syyskuuta kello 9–10.30.
Aiheena on ruutuaika ja siitä alustuksen pitää psykiatrinen erikoissairaanhoitaja Tuija Surakka.
– Etäkahvilaan osallistuminen on ilmaista ja siihen voi osallistua kuka vaan aiheesta kiinnostunut. Muita Etäkahvilan syksyn aiheita ovat ravitsemus, rajojen asettaminen, tunnetaitoasiat ja Perhekompassin toiminnan esittely sekä kirjaston kirjavinkkaus.
Etäkahviloiden vetäjinä toimivat Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen kasvatusohjaajat.
Etäkahvilan sivulle pääset tästä.