Jyväskyläläinen Samuli Muhonen, 45, on toimitusjohtaja ja osakas yrityksessä, joka keskittyy asiakkaidensa laadun parantamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Samaan aikaan hän pyörittää Jyväskylän Voimaklubia työn ja tehokkuusajattelun vastapainoksi. Ja puhuu vapaaehtoistyöhön puolesta.
– Kaikkien olisi hyvä tehdä jotain oheisjuttuja. Jotain muuta kuin työtä, josta saa rahaa. Vapaaehtoistyöllä on iso rooli yhteiskunnassa. Se tuottaa mielihyvää myös yksilötasolla. On terapeuttista. Ja vastapainoa jatkuvalle tehokkuusajattelulle. Oli se sitten liikuntaa tai jotain muuta.
Muhonen tehostaa asiakkaidensa toimintaa yrityksensä Ceriffin konsulttina. Apuna hänellä on itse koodaamansa tiedonkeruujärjestelmä. Firman nimi Ceriffi perustuu sen alkuperäisen tehtävään, joka oli auttaa yrityksiä täyttämään lain tuotevaatimukset ja hankkimaan CE-merkinnän.
Kun välttämättömät vaatimukset on täytetty, Muhonen tarjoaa asiakkaille myös muita firman palveluita: tehostusta, digitalisointia, apua rahoitusten hakemiseen sekä aineettomien omaisuuksien suojaamiseen.
Muhonen on huomannut, että yritysten ja organisaatioiden perisynti on systemaattisuuden puute. Kun toimintamallit puuttuvat, tieto on piilossa ja käytännöt vaihtelevat, arjesta tulee kaaoksen hallintaa.
– Tyypillinen esimerkki on se, että jokin lomake ei löydy omalta koneelta tai se on vanha versio. Lomakkeen etsiminen vie hirveästi aikaa ja jos käyttää vanhaa versiota, kuluu virheestä tiedottamiseen ja sen korjaamiseen moninkymmenkertainen aika, hän kertoo.
Muhonen itse siivoaa tietokoneensa työpöydänkin aina päivän päätteeksi, jotta se on tehokkaasti käytettävissä taas seuraavana päivänä.
Savonlinnasta lähtöisin oleva Muhonen on työskennellyt kalatehtaalla Norjassa, opiskellut farmasiaa Kuopiossa, palannut Norjaan töihin apteekkeihin ja tullut taas takaisin Suomeen opiskelemaan uuden ammatin.
Norjalaisiin apteekkeihin Muhonen päätyi, kun alan lehdessä haettiin tekijöitä Norjaan. Kokemusta kertyi apteekeista Oslossa, Ulsteinvikissä ja Årdalissa.
Muhosella oli pohjalla kohtuullisen hyvä ruotsin kielen taito ja hän aloitti myös norjan opiskelun, sillä työkielenä oli norja.
– Norjassa on kaksi virallista kieltä ja isot murre-erot. Lisäksi asiakkaina oli maahanmuuttajia Tanskasta ja Ruotsista. Vaikka kielen hallitsi, sen kanssa oli aina jännittäviä tilanteita. Eräs tanskalainen lastenlääkäri oli painajainen, kun hän soitti. Lääkeasioissa kun ei voi jättää tulkinnanvaraa.
Norjassa Muhonen myös huomasi, kuinka suuri merkitys kielellä on ihmiselle.
– Kielessä on hirveästi sanatonta sisältöä. Esimerkiksi sana talvisota sisältää suomalaisille valtavasti muitakin merkityksiä kuin vain talvella käyty sota.
– Ilman tuota taustatietoutta jää ulkopuolinen tunne, eikä pääse kunnolla mukaan keskusteluihin, vaan ne jäävät väkisinkin pinnallisiksi, Muhonen jatkaa.
Apteekeissa Muhonen ajautui auttamaan kollegoita uusien järjestelmien käyttöönotossa. Siellä syntyi kipinä tietojenkäsittelyyn. Muhonen pääsi Oulun yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä. Opintojensa aikana hän tapasi nykyiset kollegansa, joiden kanssa hän pyörittää nyt Ceriffiä.
Jyväskylään Muhosen toi hänen vaimonsa, joka työskentelee Ilmavoimien hammaslääkärinä. Vaimonsa Muhonen tapasi kalatehtaalla Norjassa vuonna 1997.
– Silloin se ei johtanut mihinkään, mutta kun myöhemmin tavattiin, oli heti jotain yhteistä, hän kertoo.
Vaimo seurasi Muhosta Norjaan ja nyt Muhonen vaimoa Jyväskylään. Nyt eri puolilla Suomea ja ulkomaillakin asunut perhe on juurtumassa Jyväskylään. Muhonen treenaa Jyväskylän Voimaklubilla ja pyörittää yhdistystä sekä elää lapsiperhearkea Palokan Mannisenmäessä. Lapsia on kolme, vanhin lukiossa ja nuorin neljännellä luokalla.
– Olemme viihtyneet hirveän hyvin Jyväskylässä. Järvet ja mäet ovat hyvä yhdistelmä. En koskaan tottunut Oulun tasaisuuteen. Jyväskylä on sopivan kokoinen ja vireä kaupunki. Eikä työmatkoihin kulu ruuhkissa liikaa aikaa, hän kehuu.