Samuli Muhonen tehostaa asiakkaidensa toimintaa ja nauttii itse vapaaehtoistyöstä

Jyväskylän Voimaklubin puheenjohtaja Samuli Muhonen treenaa säännöllisesti. Seura avasi uuden salinsa ovet kesällä ja toimii nykyään Vapaudenkadun varrella vanhan juomatehtaan pihapiirissä entisissä teatterin tiloissa. Sami Rahkonen

Sami Rahkonen

Jyväskyläläinen Samuli Muhonen, 45, on toimitusjohtaja ja osakas yrityksessä, joka keskittyy asiakkaidensa laadun parantamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Samaan aikaan hän pyörittää Jyväskylän Voimaklubia työn ja tehokkuusajattelun vastapainoksi. Ja puhuu vapaaehtoistyöhön puolesta.

– Kaikkien olisi hyvä tehdä jotain oheisjuttuja. Jotain muuta kuin työtä, josta saa rahaa. Vapaaehtoistyöllä on iso rooli yhteiskunnassa. Se tuottaa mielihyvää myös yksilötasolla. On terapeuttista. Ja vastapainoa jatkuvalle tehokkuusajattelulle. Oli se sitten liikuntaa tai jotain muuta.

Muhonen tehostaa asiakkaidensa toimintaa yrityksensä Ceriffin konsulttina. Apuna hänellä on itse koodaamansa tiedonkeruujärjestelmä. Firman nimi Ceriffi perustuu sen alkuperäisen tehtävään, joka oli auttaa yrityksiä täyttämään lain tuotevaatimukset ja hankkimaan CE-merkinnän.

Kun välttämättömät vaatimukset on täytetty, Muhonen tarjoaa asiakkaille myös muita firman palveluita: tehostusta, digitalisointia, apua rahoitusten hakemiseen sekä aineettomien omaisuuksien suojaamiseen.

Muhonen on huomannut, että yritysten ja organisaatioiden perisynti on systemaattisuuden puute. Kun toimintamallit puuttuvat, tieto on piilossa ja käytännöt vaihtelevat, arjesta tulee kaaoksen hallintaa.

– Tyypillinen esimerkki on se, että jokin lomake ei löydy omalta koneelta tai se on vanha versio. Lomakkeen etsiminen vie hirveästi aikaa ja jos käyttää vanhaa versiota, kuluu virheestä tiedottamiseen ja sen korjaamiseen moninkymmenkertainen aika, hän kertoo.

Muhonen itse siivoaa tietokoneensa työpöydänkin aina päivän päätteeksi, jotta se on tehokkaasti käytettävissä taas seuraavana päivänä.

Savonlinnasta lähtöisin oleva Muhonen on työskennellyt kalatehtaalla Norjassa, opiskellut farmasiaa Kuopiossa, palannut Norjaan töihin apteekkeihin ja tullut taas takaisin Suomeen opiskelemaan uuden ammatin.

Norjalaisiin apteekkeihin Muhonen päätyi, kun alan lehdessä haettiin tekijöitä Norjaan. Kokemusta kertyi apteekeista Oslossa, Ulsteinvikissä ja Årdalissa.

Muhosella oli pohjalla kohtuullisen hyvä ruotsin kielen taito ja hän aloitti myös norjan opiskelun, sillä työkielenä oli norja.

– Norjassa on kaksi virallista kieltä ja isot murre-erot. Lisäksi asiakkaina oli maahanmuuttajia Tanskasta ja Ruotsista. Vaikka kielen hallitsi, sen kanssa oli aina jännittäviä tilanteita. Eräs tanskalainen lastenlääkäri oli painajainen, kun hän soitti. Lääkeasioissa kun ei voi jättää tulkinnanvaraa.

Norjassa Muhonen myös huomasi, kuinka suuri merkitys kielellä on ihmiselle.

– Kielessä on hirveästi sanatonta sisältöä. Esimerkiksi sana talvisota sisältää suomalaisille valtavasti muitakin merkityksiä kuin vain talvella käyty sota.

– Ilman tuota taustatietoutta jää ulkopuolinen tunne, eikä pääse kunnolla mukaan keskusteluihin, vaan ne jäävät väkisinkin pinnallisiksi, Muhonen jatkaa.

Apteekeissa Muhonen ajautui auttamaan kollegoita uusien järjestelmien käyttöönotossa. Siellä syntyi kipinä tietojenkäsittelyyn. Muhonen pääsi Oulun yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä. Opintojensa aikana hän tapasi nykyiset kollegansa, joiden kanssa hän pyörittää nyt Ceriffiä.

Jyväskylään Muhosen toi hänen vaimonsa, joka työskentelee Ilmavoimien hammaslääkärinä. Vaimonsa Muhonen tapasi kalatehtaalla Norjassa vuonna 1997.

– Silloin se ei johtanut mihinkään, mutta kun myöhemmin tavattiin, oli heti jotain yhteistä, hän kertoo.

Vaimo seurasi Muhosta Norjaan ja nyt Muhonen vaimoa Jyväskylään. Nyt eri puolilla Suomea ja ulkomaillakin asunut perhe on juurtumassa Jyväskylään. Muhonen treenaa Jyväskylän Voimaklubilla ja pyörittää yhdistystä sekä elää lapsiperhearkea Palokan Mannisenmäessä. Lapsia on kolme, vanhin lukiossa ja nuorin neljännellä luokalla.

– Olemme viihtyneet hirveän hyvin Jyväskylässä. Järvet ja mäet ovat hyvä yhdistelmä. En koskaan tottunut Oulun tasaisuuteen. Jyväskylä on sopivan kokoinen ja vireä kaupunki. Eikä työmatkoihin kulu ruuhkissa liikaa aikaa, hän kehuu.

Henkilökohtaista

Miten päädyit Jyväskylän Voimaklubin (JVK) vetäjäksi?

Kun muutin tänne, kävin muutamalla salilla Jyväskylässä. JVK:lla ihastuin paikkaan jo ensimmäisellä kerralla. Tämä ei yritä olla mitään muuta kuin on. Täysin aito paikka, jossa on vapaus olla ja tehdä mitä haluaa. Yhteisö on huomioon ottava. Jäin tänne ja nyt olen ollut pari vuotta hallituksen puheenjohtaja.

Paljonko vietät aikaa salilla?

JVK:lla treenaan 3–4 kertaa viikossa. Lisäksi käyn tanssimassa pari kertaa viikossa. Yhdistyksen pyörittämiseen on mennyt kiireisimpinä aikoina kymmenenkin tuntia viikossa. Kun aloitin, aika pian tuli ilmoitus, että tilat ovat menossa alta ja heti perään alkoi korona. Seura on lähes 50-vuotias, enkä halunnut olla se puheenjohtaja, jonka aikana homma kaatuu.

Miten salilla menee nyt?

Jäsenmäärä on kasvussa. Jäseniä on reilut sata. Aktiivijäseniä on 80 ja loput kymppikorttilaisia. Aiemmin uusia jäsenkyselyjä tuli 10–20 vuodessa, nyt samoja määriä on tullut kuukaudessa. Olemme olleet aktiivisemmin esillä sosiaalisessa mediassa ja korostaneet, että meille ovat kaikki tervetulleita: Ei tarvitse olla karvainen karju, mutta saa toki olla sellainenkin.

Kommentoi