Vuoden toinen punkkiaalto alkaa olla käsillä. Perinteisesti vuoden ensimmäinen punkkihuippu nähdään touko-kesäkuussa, ja toinen elo-syyskuussa.
Akatemiatutkija Eva Kallio Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta arvelee, että punkkihavaintoja on tältä kesältä tavallista vähemmän.
– Emme ole tältä kesältä vielä saaneet kaikkea aineistoa. Pyydystämme tällä viikolla punkkeja, jolloin saamme paremman käsityksen tilanteesta. Arvelisin kuitenkin, että alkukesän kuivuus on vaikuttanut tuloksiin.
Kuivuus pakottaa puutiaiset viettämään aikaa maan alla kasvillisuuden sijaan.
– Puutiaiset kuivuvat isäntää odottaessaan, ja ne joutuvat vetäytymään maaperään. Toisaalta, jos punkki löytää isännän, lämpö nopeuttaa niiden kehittymistä seuraavaan elinvaiheeseen. Kuumuudella ja kuivuudella ei siis ole välttämättä suoraa vaikutusta punkkien runsauteen, ne vain käyvät ihmisten ja eläinten kimppuun vähemmän. Tällöin havaintojakin on vähemmän. Nyt tosin tilanne on varmasti muuttunut, ja punkit ovat aktivoituneet jälleen.
Punkin elinkaaressa on munasta kuoriutumisen jälkeen kolme vaihetta: toukka, nymfi ja aikuinen. Toukka- ja nymfivaiheessa punkki tarvitsee veriaterian kehittyäkseen seuraavaan elinvaiheeseen. Aikuiset naaraat tarvitsevat veriaterian lisääntyäkseen.
Taigapunkki on tällä hetkellä vielä harvinainen näky.
Eva Kallio
Punkeilta ei pysty välttymään kaupunkialueellakaan.
– Viime kesän kattavamman kartoituksen perusteella Jyväskylässäkin on keskustassa ja lähialueilla ihan reilusti puutiaisia. Keskustan puistoissa, joissa on lyhyeksi leikattu nurmikko, en odottaisi mitään suuria punkkimääriä. Toisaalta, siellä missä on enemmän kasvillisuutta tai vaikkapa pieni metsäläntti, havaintoja on tehty enemmän, Kallio kertoo.
Myös vesistöjen läheisyys vaikuttaa punkkien määrään, sillä kosteusolosuhteet ja lämpötilat ovat otollisempia puutiaiselle.
Suomessa esiintyvistä noin 1500 punkkilajista ihmiselle vaarallisia ovat puutiainen sekä idästä levittäytynyt Siperian puutiainen eli taigapunkki. Kallion mukaan taigapunkkia ei esiinny Jyväskylässä.
– Kaikissa Jyväskylässä tekemissämme tutkimuksissa kerätyt punkit ovat olleet tavallisia puutiaisia. Kansallisessa puutiaiskeräyksessä oli käsittääkseni muutama havainto taigapunkista, mutta kyllä puutiainen on edelleen se pääasiallinen laji. Taigapunkki on tällä hetkellä vielä harvinainen näky.
Puutiaisen ja taigapunkin vaarallisuus johtuu niiden levittämistä infektioista. Punkit levittävät bakteeriperäistä borrelioosia eli Lymen tautia sekä virusperäistä puutiaisaivokuumetta (TBE).
Kallion mukaan riski saada borreliatartunta on Jyväskylän alueellakin merkittävä.
– Viime syksyllä kaupunkialueella kerätyistä puutiaisista yli 30 prosenttia kantoi borreliabakteeria.
Sen sijaan puutiaisaivokuumetartunta on näillä seuduilla erittäin epätodennäköinen.
– Emme ole edes etsineet TBE-virusta punkeista. Kyseessä on paljon harvinaisempi taudinaiheuttaja. Jos Jyväskylässä tulisi tartuntoja ihmisiin, asiaa alettaisiin varmasti myös tutkia enemmän.
Punkit kantavat muitakin taudinaiheuttajia, kuten lähinnä eläimiin tarttuvaa anaplasmoosia aiheuttavia Anaplasma phagocytophilum -bakteereita. Ne ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.
Kallio kehottaa muistamaan punkkien olemassaolon kaupunkimetsissä liikkuessa.
– Vaatteilla suojautuminen on tehokasta, ja punkkitarkastus on suositeltavaa tehdä aina, kun on ulkoillut lähimetsissä.