Keski-Suomen museon Taidehallin Sydämiä, ruutuja ja tulppaaneja -näyttely esittelee 1700–1800-lukujen suomalaisia kansanomaisia ryijyjä. Näyttely on koottu pääasiassa ryijykeräilijä Tuomas Sopasen kokoelmasta, mutta myös Keski-Suomen museon omaa ryijykokoelmaa on hyödynnetty.
– Näyttelyn on tarkoitus esitellä vanhojen suomalaisten ryijyjen moninaisuutta ja kansannaisten hienoa mielikuvitusta ja luomisvoimaa, -halua ja -kykyä. Jokainen kutoja suunnitteli oman mallinsa ja toteutti sen, joten jokainen ryijy on erilainen, kutojansa suunnittelun tulos. Minua ilahduttavat erityisesti sellaiset ryijyt, joissa kutoja on selvästi itse keksinyt jotakin uutta, Sopanen kuvailee.
Sopanen kertoo, että usein suunnittelun taustalla oli kullekin paikkakunnalle tyypillinen perusmalli, jota kutoja muokkasi mieleisekseen ja värisilmäänsä sopivaksi. Aikakauden ryijyissä on monenlaisia toistuvia malleja, kuten geometrisia malleja, suoraruutukuosisia ja vinoruutukuosisia sekä diagonaalikuosisia ryijyjä. Kuva-aiheista suosituimpia olivat elämänpuu- ja tulppaaniryijyt.
Sopasen mukaan ryijyjen kuoseissa on tapahtunut selviä muutoksia aikojen kuluessa.
– Vanhimmat ryijyt 1700-luvulta ovat yleensä suhteellisen yksinkertaisia, mutta jollakin tavalla meheviä ja voimakkaita. 1800-luvun kuluessa kuviot monimutkaistuvat, mutta samalla viivat tulivat hennommiksi.
Sopasen kokoelmaan kuuluu 620 ryijyä. Hänen tavoitteenaan on kerätä kokoelma, jonka avulla voi esitellä suomalaisen ryijyn koko historiaa ja kaikkia mahdollisia ryijytyyppejä.
– Innostus ryijyihin ei ainakaan tullut kotona olevista ryijyistä. Meillä oli kyllä yksi vanha ryijy aina seinällä, mutta se oli ruskea, hyvin huonokuntoiseksi kulunut rekiryijy. Ei todellakaan mikään kaunotar. Mutta se oli suvun vanha ryijy, ja ehkä se jotenkin viestitti, että vanhaa esinettä voi arvostaa, vaikka se ei olisikaan hyväkuntoinen eikä kauniskaan.
Sydämiä, ruutuja ja tulppaaneja. 1700-1800-lukujen kansanomaisia ryijyjä. Keski-Suomen museo. 12.6.–19.9.2021